Guasetisaali

Nykymaailmassa Guasetisaali:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Ilmestymisestään lähtien Guasetisaali on kiinnittänyt yleisön huomion ja synnyttänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla. Sen vaikutus on heijastunut yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin, ja siitä on tullut keskeinen kysymys globaalilla asialistalla. Kun Guasetisaali jatkaa kehittymistään ja saa uusia muotoja, sen vaikutusvalta laajenee maailmanlaajuisesti luoden loputtomia näkökulmia ja mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Guasetisaali:n eri reunoja ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Guasetisaali
Guasetisaali
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(2-metoksifenyyli)-2-asetyloksibentsoaatti
Tunnisteet
CAS-numero 55482-89-8
ATC-koodi N02BA14
PubChem CID 68749
Kemialliset tiedot
Kaava C16H14O5 
Moolimassa 286,272
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 72–74.5 °C [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen

Guasetisaali (C16H14O5) on orgaaninen yhdiste. Se on guajakolin ja asetyylisalisyylihapon esteri. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa limaa irrottavana ainesosana yskänlääkkeissä sekä tulehduskipulääkkeenä. Se on käytössä muun muassa Italiassa kivuliaiden hengitystieoireiden lievittämiseen.[2][3]

Guasetisaali on aihiolääke, joka metaboloituu ihmiselimistössä asetyylisalisyylihapoksi ja guajakoliksi. Yhdistettä voidaan valmistaa käsittelemällä asetyylisalisyylihappoa tionyylikloridilla, jolloin muodostuu asetyylisalisyylikloridi. Tämä reagoi guajakolin natriumsuolan kanssa muodostaen guasetisaalia. Reaktiossa käytetään faasinsiirtokatalyyttejä tai karbonyylidi-imidatsolia.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Zhi-Zong Wang & Jiang-Yuan Ma: Improved One-Pot Synthesis of Acetylsalol, Benorilate and Guacetisal: Prodrugs of Aspirin. Journal of Chemical and Pharmaeutical Research, 2012, 4. vsk, nro 1, s. 580-582. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2016. (englanniksi)
  2. ↑ David B. Paul & Robert H. Dobberstein: Expectorants, Antitussives, and Related Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 2.7.2016
  3. ↑ Oskar Bub & Ludwig Friedrich: Cough Remedies, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 2.7.2016

Aiheesta muualla