Nykymaailmassa Guben on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Guben on herättänyt ennennäkemätöntä keskustelua yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Kun jatkamme tämän jatkuvasti kehittyvän ilmiön tutkimista, on tärkeää ymmärtää sen seuraukset ja kuinka se muokkaa ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa perehdymme Guben:n eri puoliin sen historiasta sen nykyiseen vaikutukseen valottaaksemme tätä aihetta ja rohkaistaksemme tietoista keskustelua.
Guben | |
---|---|
![]() Kirkko Gubenissa. |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Guben |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Brandenburg |
Piirikunta | Spree-Neiße |
Hallinto | |
– Pormestari | Klaus-Dieter Hübner[1] |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 43.75 km² |
Korkeus | 45 m |
Väkiluku (31.12. 2008) | 20 049 |
– Väestötiheys | 460 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postal code | 03172 |
Suuntanumero(t) | 03561 |
Guben on 20 049 asukkaan (2008)[2] kaupunki Saksassa, Brandenburgin osavaltiossa. Guben muodostaa kaksoiskaupungin Puolan puolella olevan Gubinin kanssa. Kaupunki jaettiin Neisse-joen mukaisesti vuonna 1945 Saksan ja Puolan kesken.
Guben sai kaupunginoikeudet vuonna 1235 Meissenin rajakreiviltä Heinrich III:lta. Guben kuului pitkään Saksiin ja Böömiin, kunnes se liitettiin Preussiin 1815.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen Saksan ja Puolan raja vedettiin vuonna 1945 Oder–Neisse-linjan mukaan. Neissejoki jakoi kaupungin saksalaiseen ja puolalaiseen osaan.
DDR:n presidentti Wilhelm Pieck oli syntyisin Gubenista.