Guloosi
Guloosi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Siitä lähtien sitä ovat analysoineet ja tutkineet alan asiantuntijat sekä ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen vaikutuksia ja seurauksia. Vuosien varrella Guloosi on kehittynyt ja saanut erilaisia näkökulmia, mikä on rikastanut keskustelua aiheesta. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti Guloosi:een liittyviä ominaisuuksia, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion.
| Guloosi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 6-(hydroksimetyyli)oksaani-2,3,4,5-tetroli |
| CAS-numero |
L-guloosi:6027-89-0 D-guloosi:4205-23-6 L-guloosi:6027-89-0 |
| SMILES |
O1(O) (O)(O)C(CO)O1 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H12O6 |
| Moolimassa | 180,16 g/mol |
| Sulamispiste | 132 °C (405,15 K) |
Guloosi (C6H12O6) on aldoheksoosi ja galaktoosin epimeeri, jota ei tavata luonnossa. Guloosi liukenee veteen ja hieman myös metanoliin. Hiiva ei pysty käyttämään D- tai L-guloosia ravintonaan.
Guloosin rakenteen selvitti Nobelin kemianpalkinnon saanut Hermann Emil Fischer.
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria | |
| Suuri / pieni | |
| Pentoosit | |
| Heksoosit | |
| Disakkaridit | |
| Polysakkaridit | |
| Glykosaminoglykaanit | |
| Aminoglykosidit |