Ksyloosi

Ksyloosi-kysymys on yksi tämän hetken tärkeimmistä ongelmista, ja sillä on vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Alkuperäistään sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään Ksyloosi on synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja se on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Ksyloosi:een, analysoimalla sen historiallista merkitystä, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi tutkimme Ksyloosi:n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle Ksyloosi:n maailman halki!

Ksyloosi
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2S,3R,4S)-2,3,4,5-tetrahydroksipentanaali
CAS-numero
SMILES C1C(C(C(C(O1)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C5H10O5
Moolimassa 150,13 g/mol
Sulamispiste 144–145 °C
Tiheys 1,525 g/cm3
Liukoisuus veteen Veteen 555 g/l (25 °C)[1]

Ksyloosi eli puusokeri (C5H10O5) on monosakkaridiyhdiste, joka kuuluu aldopentooseihin, hemiselluloosiin ja hiilihydraatteihin. Ksyloosi sisältää viisi hiiliryhmää ja aldehydiryhmän. Ksyloosilla esiintyy sekä D- että L-isomeeriä. D-ksyloosin CAS-numero on 58-86-6 ja L-ksyloosin CAS-numero on 609-06-3. Ksyloosin moolimassa on 150,13 g/mol. Ksyloosia eristettiin ensimmäisen kerran puusta ja kasvien lehdistä vuonna 1881. Ksyloosia hydrogenoimalla voidaan tuottaa koivusokeria eli ksylitolia.

Lähteet

  1. Xylose NLM Viitattu 12.6.2012

Aiheesta muualla