Halmstadin kunta

Tässä artikkelissa perehdymme Halmstadin kunta:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Halmstadin kunta on ollut tutkimus- ja kiinnostuksenkohde useiden vuosien ajan sekä historiallisen merkityksensä että vaikutuksensa vuoksi nykymaailmassa. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka tekevät Halmstadin kunta:stä keskustelun ja pohdinnan aiheen, sekä sen merkitystä eri yhteyksissä ja skenaarioissa. Taloudellisista vaikutuksista populaarikulttuuriin Halmstadin kunta on jättänyt syvän jäljen ihmisten elämään, ja sen tärkeyden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voimme paremmin ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Halmstadin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Hallandin lääni
Maakunta Halland
Keskustaajama Halmstad
Kuntakoodi 1380
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 013,97 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 103 754
 – Väestötiheys 102,3 as./km²









Halmstadin kunta (ruots. Halmstads kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Halmstad.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 013,97 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 103 754 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 215,86 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Halmstadin ystävyyskaupunki Suomessa on Hanko[6]. Silloinen Halmstadin kaupunki muun muassa lahjoitti Hangon kaupungille Suomen sotien jälkeen rakennuksen, joka tunnetaan nimellä Halmstadintalo[7].

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen kunnan alueella sijaitsi Halmstadin kaupunki ja 16 maalaiskuntaa. Kutakin maalaiskuntaa vastasi aiempi historiallinen pitäjä, joista yhdeksän kuului Halmstadin kihlakuntaan. Vuonna 1905 perustettiin Oskarströmin taajaväkinen yhdyskunta Enslövin ja Slättåkran maalaiskuntiin. Vuonna 1938 Enslöviin kuulunut osa siirrettiin Slättåkraan. Vuonna 1908 perustettiin vielä Nyhemin taajaväkinen yhdyskunta Snöstorpin maalaiskuntaan. Taajaväkisen yhdyskunnan alue liitettiin Halmstadin kaupunkiin vuonna 1928, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Oskarströmin kauppala muodostettiin vuonna 1947 erottamalla se Enslövistä ja Slättåkrasta, jolloin tämäkin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Eldsberga (Eldsberga, Trönninge ja Tönnersjö)
  • Enslöv (Enslöv ja Övraby)
  • Getinge (Getinge ja Rävinge)
  • Harplinge (Harplinge ja Steninge)
  • Kvibille (Holm, Kvibille ja Slättåkra)
  • Simlångsdalen (Breared ja Snöstorp)
  • Söndrum (Söndrum ja Vapnö)

Halmstadin kaupunkiin ja Oskarströmin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Simlångsdalen liitettiin Halmstadin kaupunkiin. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Halmstadin kaupunki muuttui Halmstadin kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin Eldsberga, Enslöv, Getinge, Harplinge, Kvibille, Oskarström ja Söndrum liitettiin kuntaan.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Halmstadin kaupungin vaakuna. Myös Harplingen maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

Halmstadin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 57 689
1955
  
 59 835
1960
  
 62 004
1965
  
 66 211
1970
  
 70 616
1975
  
 74 292
1980
  
 76 042
1985
  
 77 151
1990
  
 80 061
1995
  
 83 488
2000
  
 85 200
2005
  
 88 224
2010
  
 91 800
2015
  
 96 952
2020
  
 103 754
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[9] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 15 980 16,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 5 111 5,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 6 749 7,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 69 112 71,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 726 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 807 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 419 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 19,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,5
  jalostus 20,1 21,0
  palvelut 77,1 76,2
  tuntematon 1,3 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 44 280 43 240
  työpaikkaomavaraisuus 102,4

Taajamat

Kunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,7 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 581 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Halmstad 58 577
2 Oskarström 4 071
3 Fyllinge 2 927
4 Getinge 1 843
5 Frösakull 1 635
6 Åled 1 634
7 Gullbrandstorp 1 524
8 Trönninge 1 504
9 Harplinge 1 450
10 Haverdal 1 437
11 Kvibille 925
12 Steninge 836
13 Eldsberga 720
14 Gullbranna 704
15 Villshärad 656
16 Simlångsdalen 587
17 Holm 565
18 Laxvik 475
19 Sennan 399
20 Tylösand 399
21 Skedala 351

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Snöstorp on sittemmin kasvanut yhteen Halmstadin taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stensjö + del av Stora Skipås kuuluu osin myös Falkenbergin kuntaan.[21]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Halmstadin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]

  • Halmstads västra valkrets (36 valtuutettua)
  • Halmstads östra valkrets (35 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Halmstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[24]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 12 14 17 16 14 15 15 16 12 19 21 16 16
  Keskustapuolue 19 17 13 11 8 8 7 6 5 5 5 5 8 7
  Liberaalit 6 8 8 4 9 9 7 5 5 9 6 5 4 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 1 2 0 0 4 2 5 5 3 2 2 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 3 6 3 4 4 4 4 4 4 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 33 31 31 32 32 31 28 34 26 29 26 26 25 23
  Vasemmistopuolue 3 3 4 3 3 3 2 3 6 5 3 3 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 6 10
  Muut 0 0 0 0 0 0 5 2 4 2 3 2 2 0
  Yhteensä [25] 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71

Piirit

Kartta Halmstadin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]

  • S:t Nikolai
  • Martin Luther
  • Snöstorp
  • Breared
  • Oskarström
  • Eldsbergabygden
  • Söndrum-Vapnö
  • Harplinge
  • Steninge
  • Getinge-Rävinge
  • Slättåkra-Kvibille
  • Enslöv

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Breared
  • Eldsberga
  • Enslöv
  • Getinge
  • Halmstads mosaiska*
  • Harplinge
  • Holm (Skeppsholm)
  • Kvibille
  • Martin Luther
  • Oskarström
  • Rävinge
  • Sankt Nikolai (Halmstad 1200-luvulta alkaen)
  • Slättäkra
  • Snöstorp
  • Steninge
  • Söndrum
  • Trönninge
  • Tönnersjö
  • Vapnö
  • Övraby (Halmstad 1200-luvulle asti)

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.1.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Halmstad Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Ystävyyskaupungit hanko.fi. Viitattu 7.6.2020.
  7. ↑ https://www.jeti-ikkuna.fi/index.php/referenssit/halmstadintalo (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 7.6.2020.
  8. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  10. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.1.2022. (ruotsiksi)
  25. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  26. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  27. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halmstadin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Halmstads kommun  –  Kuntajaon kehitys ja taajamat käännetty osio.
Hallandin läänin kunnat
Falkenbergin kunta • Halmstadin kunta • Hylten kunta • Kungsbackan kunta • Laholmin kunta • Varbergin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit