Nykymaailmassa Bærum on aihe, josta on tullut ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Perustamisestaan lähtien Bærum on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ristiriitaisten mielipiteiden kohteena. Ajan myötä Bærum:n merkitys on kasvanut, mikä on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Bærum:n ympärillä olevia erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutusta nykyään. Alkuperäistään nykyaikaisiin vaikutuksiin Bærum on edelleen kiinnostava ja pohdittava aihe monenlaisille ihmisille ja ammattilaisille. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Bærum:een liittyviä olennaisimpia näkökohtia, jotta voimme rikastuttaa tietoa ja rohkaista tietoista keskustelua tästä ilmiöstä.
Bærum kommune | |
---|---|
www.baerum.kommune.no/ | |
Sijainti | |
Lääni | Akershusin lääni |
Alue | Østlandet |
Pinta-ala | 192 km² |
– maa | 189 km² |
Väkiluku | 128 982 (1.1.2022[1]) |
– väestötiheys | 682,4 as/km² |
Kunnanjohtaja | Lisbeth Hammer Krog (H, 2011) |
Bærum on Norjan kunta ja kaupunki. Se sijaitsee Akershusin läänissä, ja sen keskustaajama on Sandvika. Vuoden 2022 alussa Bærumissa oli 128 982 asukasta.[1] Kunta on asukasluvulla mitattuna viidenneksi suurin koko Norjassa.[2]
Bærum on Oslon lähin länsinaapuri. Oslo, Bærum ja Arvik muodostavat yhtenäisen kaupunkialueen meren rannalla. Kunnan pinta-alasta (192,3 km2) yli puolet on talousmetsää, 9 prosenttia on maanviljelysmaata. Korkein paikka on Vidvangen, 552 metriä.[3]
Kunnan keskustaajamassa Sandvikassa sijaitsevat sekä kunnan että valtion keskeiset palvelut. Siellä on monia ostoskeskuksia ja kulttuurilaitoksia. Muita kaupunginosia ovat Lysaker lähellä Oslon rajaa, Bekkestua joka on kunnan itäosan keskus, Lommedalen, Rykkinn, Stabekk ja Kolsås.[3]
Nykyisen Bærumin alueella on ollut asustusta pronssikaudelta asti, mistä kertovat kalliopiirrokset ja muut arkeologiset löydöt. Nidarosin tuomiokirkosta tuli pyhiinvaelluskohde 1000-luvun alussa. Rutto surmasi väestöä 1300-luvulla. Saman vuosisadan alkupuolelta asti alueella on poltettu kalkkia. 1603 löytyi rautamalmia ja perustettiin Bærumin ruukki.[3]
Oslon tärkein lentoasema oli Bærumin Fornebu vuoteen 1998 asti.[4]
Bærum poikkeaa muista Oslon ympäristön kunnista siinä, että siellä on enemmän työpaikkoja kuin työssäkäyviä asukkaita. Kiinteistönhoito, palvelualat, tietoteollisuus ja kauppa ovat suurimpia työllistäjiä. Asukkaiden koulutustaso on korkea – noin 40 prosenttia yli 16-vuotiaista on hankkinut korkeampaa koulutusta.[5]
Monilla norjalaisilla yhtiöillä on pääkonttori Bærumissa. Näihin kuuluvat Det Norske Veritas, Norwegian, Kværner Engineering ja Tandberg Data.
Bærumin kunta panostaa ympäristöasioihin, kuten veden laatuun ja meluhaittojen torjumiseen. Muovia ja paperia kerätään kuukausittain, ja kaupungin eri puolille on tehty 36 palautuspistettä muille lajitelluille jätteille. Juomavettä saadaan kolmesta lähteestä: Holsfjorden, Aurevann ja Sollihøgda. Sandvikan, Lysakerin ja Fornebun alueella on keskuslämmitys.[3]
Bærumissa on 40 ala- ja yläkoulua ja kahdeksan toisen asteen oppilaitosta. Kuusi prosenttia koululaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin norjaa, ja heille järjestetään kotikielen opetusta 45 kielellä.[3]
Bærumissa on monia paikallisliikenteen rautatieasemia. Bergenin suunnan pääradan kaukojunat pysähtyvät Lysakerissa. Oslon metron 2-linjan päätepysäkki on Bærumin puolella Østeråsissa. Paikallisbussit täydentävät raideliikenteen palveluita.[4]