Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Hanhenpaju:een liittyvää sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Hanhenpaju on ollut toistuva teema läpi historian, sen vaikutuksia on tutkittu ja keskusteltu laajasti eri alueilla. Alkuperäistään nykypäivään Hanhenpaju on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt lukemattomia kysymyksiä sen merkityksestä ja roolista yhteiskunnassamme. Tämän artikkelin aikana syvennymme Hanhenpaju:n ja sen vaikutuksen arkielämän eri osa-alueisiin syvälliseen analyysiin korostaen sen merkitystä tänään ja sen heijastusta tulevaisuuteen.
Hanhenpaju | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | repens |
Kaksiosainen nimi | |
Salix repens |
|
Katso myös | |
Hanhenpaju (Salix repens) on matala pensas tai varpu, 10–50 cm. Kasvaa kosteilla ja kausikosteilla paikoilla, myös hietikolla. Kasvaa paikoittain. Kukkii ennen lehtien puhkeamista. Varsi usein maanalainen, haarat pystyjä. Lehdet vastapuikeita, laidoiltaan taakäänteisiä, ainakin alta silkkikarvaisia. Norkot lyhyitä, mutta paksuja.
Hanhenpajua tavataan Oulun eteläpuolella Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Venäjällä.[1]
Hietikkopaju (Salix repens subsp. argentea) on hanhenpajun alalaji.
Hanhenpajulla vaikuttaa olevan myös mahdollisesti symbioottinen sienilaji, polkurisakas (Inocybe lacera).[2]