Harald Kyrklund

Nykymaailmassa Harald Kyrklund:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Olipa kyse terveydestä, tekniikasta, politiikasta tai mistä tahansa muusta jokapäiväisen elämän osa-alueesta, Harald Kyrklund on osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi, joka vaikuttaa päätöksiimme ja hyvinvointiimme. Ymmärtääksemme paremmin Harald Kyrklund:n tärkeyttä on välttämätöntä analysoida sen eri puolia ja tutkia, miten se vaikuttaa elämämme eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Harald Kyrklund:n tärkeyttä ja kuinka sen vaikutus ulottuu modernin yhteiskuntamme eri osa-alueille.

Harald Kyrklund

Harald Kyrklund (13. huhtikuuta 1881 Rauma – 18. elokuuta 1965 Helsinki[1]) oli suomalainen insinööri ja kemisti, tekniikan tutkija[1]. Hän oli Teknillisen korkeakoulun koneenrakennuksen professori 1917–1949.[2][3][4]

Harald Kyrklundin vanhemmat olivat apteekkari August Wilhelm Kyrklund ja Aina Mathilda Muhr. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 Turun ruotsalaisesta yhteiskoulusta ja suoritti koneinsinööritutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1903 sekä valmistui kemisti-insinööriksi 1905. Hän toimi sitten aluksi koneinsinöörinä Yhdysvalloissa ja Saksassa. Kyrklund teki opintomatkoja Yhdysvaltoihin 1907–1910, Keski-Eurooppaan 1911–1914 sekä Englantiin ja Ranskaan 1925, 1927 ja 1930. [3][4]

Kyrklund oli Teknillisen korkeakoulun koneenrakennuksen vt. professorina 1914 ja professorina 1917–1949. Hän oli myös Helsingin ruotsalaisen teknillisen opiston opettajana vuodesta 1940 ja Åbo Akademin vt. professorina 1929–1932.[4]

Kyrklund oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1926–1928 ja 1931–1933. Hän oli Suomen autoteknikkojen liiton puheenjohtajana 1934–1944 ja hänestä tuli liiton kunniapuheenjohtaja 1944.[4]

Harald Kyrklund oli naimisissa vuodesta 1917 Elly Irene Augusta Janssonin kanssa.[3]

Julkaisuja

  • Om volymdisgram, 1917
  • Om spolningsprocesser, 1924
  • Kraftgas aus Holz, 1930

Lähteet

  1. ↑ a b Uppslagsverket Finland
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 76
  3. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. ↑ a b c d Kuka kukin on 1954