Heinolan maalaiskunta

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Heinolan maalaiskunta:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen monia puolia ja syventää sen merkitystä ja vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Näillä linjoilla saamme selville, kuinka Heinolan maalaiskunta on ollut keskeinen osa ihmiskunnan historiaa, vaikuttanut kulttuureihin, liikkeisiin ja ratkaiseviin päätöksiin. Sukellamme sen alkuperästä sen merkitykseen nykypäivänä Heinolan maalaiskunta:n yksityiskohtaiseen analyysiin ja käsittelemme sen vaikutuksia sosiaalisilla, taloudellisilla, poliittisilla ja kulttuurisilla aloilla. Valmistaudu lähtemään jännittävälle ja rikastuttavalle matkalle, joka johtaa sinut ymmärtämään Heinolan maalaiskunta:n todellista suuruutta nykymaailmassa.

Heinolan maalaiskunta
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Heinola

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°15′03″N, 26°03′56″E
Lääni Mikkelin lääni
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Heinolan seutukunta
Kuntanumero 089
Hallinnollinen keskus Heinolan kirkonkylä
Perustettu
– emäpitäjä Hollola
Liitetty 1997
– liitoskunnat Heinola
Heinolan maalaiskunta
– syntynyt kunta Heinola
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1996)
– maa 632,0 km²
Väkiluku 6 061  [2]
(31.12.1996)
– väestötiheys 9,60 as./km²

Heinolan maalaiskunta (lyh. Heinolan mlk, ruots. Heinola landskommun) oli Päijät-Hämeessä sijainnut Suomen kunta. Se liitettiin Heinolan kaupunkiin vuoden 1997 alussa. Ennen vuoden 1951 osakuntaliitosta Heinolan maalaiskunta oli reikäleipäkunta. Sittemmin kunta käsitti kaksi toisistaan erillistä aluetta, joiden välissä oli Heinolan kaupunki. Entisellä maalaiskunnan alueella sijaitsee muun muassa kouluja, muutama kauppa, huoltoasema, runsaasti muita palveluja ja eri alojen yrityksiä. 1970- ja 1980-lukujen vaihteeseen asti maalaiskunnan hallinto sijaitsi Heinolan kaupungissa, kunnes kunnan omalle alueelle Heinolan kirkonkylään valmistui 1980-luvun alussa uusi kunnanvirasto.

Kartta Heinolan alueliitoksista. Kaupunkiin liitettiin Jyrängön ja Pyhättömän alueet Heinolan maalaiskunnasta vuonna 1951. Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1997. Maalaiskuntaan oli liitetty Pääsinniemen seutu Sysmästä 1975.

Heinolan maalaiskunnan asukasluku juuri ennen kuntaliitosta oli noin 6 000 henkeä.lähde?

Vierumäen Teollisuus Oy (nykyään Versowood Group Oy) oli pitkään Heinolan maalaiskunnan suurin työllistäjä ja teollisuusneuvos Eino Kolli kunnan paras veronmaksaja.[3]

Kunnan vaakunassa on tyyliteltynä Tuusjärven kylästä Viikinäisistä vuonna 1934 löydetty reenjalas, joka on tiettävästi maailman vanhin reenjalas yli 9 000 vuoden takaa. Jalas on näytteillä Kansallismuseossa Helsingissä.lähde?

Heinolan maalaiskunnan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tirripaisti, perunatuuvinki, lanttulaatikko, piimäjuusto, kaalinlehdillä paistetut retarieskat sekä rippana.[4]

Katso myös

Entisen Heinolan maalaiskunnan nähtävyyksiä

Lähteet

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1996 (PDF) (Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria) Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.1996 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Petri Karonen: Eino Kolli Suomen talouselämän vaikuttajat. 28.11.2017. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.7.2023.
  4. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 116. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  5. ↑ a b Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 271. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12598-9
Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki • Pertunmaa