Suomen maakunnat
Nykyään Suomen maakunnat on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään lähtien Suomen maakunnat on kiinnittänyt kaiken ikäisten, kulttuurien ja kontekstien ihmisten huomion, ja siitä on tullut usein keskustelunaihe sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Ajan myötä Suomen maakunnat on kehittynyt eri tavoin ja saanut merkityksellisen roolin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Siksi on olennaista analysoida ja ymmärtää Suomen maakunnat perusteellisesti, sen vaikutukset ja vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme Suomen maakunnat:n maailmaan käsitelläksemme sen monia puolia ja tarjotaksemme laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot. Lisäksi on olemassa maisema-alueita koskeva jako Suomen maisemamaakuntiin ja luonnontieteissä käytettävät Suomen luonnontieteelliset maakunnat.[1][2]
Historialliset maakunnat
- Pääartikkeli: Suomen historialliset maakunnat
Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Sen jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.lähde?
Nykymaakuntien muodostuminen
Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.lähde?
Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.[3] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.lähde?
Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994
Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.[4] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Esimerkiksi syksyllä 1997 lääniuudistuksen yhteydessä maanteiden rajakylteissä läänitunnukset vaihdettiin maakuntatunnuksiin.[5] Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.[6] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.lähde?
Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.lähde?
Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.lähde?
Maakuntien tunnukset
- Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset
Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat (joillain maakunnilla on myös maakuntalippuja) ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet,[7] maakuntajärvet ja maakuntaruokia. Jokaisella maakunnalla on myös oma isännänviiri.lähde?
Taulukko nykymaakunnista
| Vaakuna | Maakunta | Perustettu | Maakuntakeskus | Väkiluku[8] (31.12.2024) |
Maapinta-ala[9] (km²) |
Väestötiheys (as./km²) (2024) |
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Ahvenanmaa | 1922[10] | Maarianhamina | 30 710 | 1 553,90 | 19,8 |
|
Etelä-Karjala | 1991[11] | Lappeenranta | 125 129 | 5 326,37 | 23,5 |
|
Etelä-Pohjanmaa | 1994[12] | Seinäjoki | 189 937 | 13 798,19 | 13,8 |
|
Etelä-Savo | 1991[13] | Mikkeli | 129 391 | 12 651,54 | 10,2 |
|
Kainuu | 1991[14] | Kajaani | 69 637 | 20 197,26 | 3,4 |
|
Kanta-Häme | 1991[15] (28.2.1998 asti Hämeen maakunta) |
Hämeenlinna | 169 429 | 5 199,15 | 32,6 |
|
Keski-Pohjanmaa | 1994[16] | Kokkola | 67 717 | 5 019,98 | 13,5 |
|
Keski-Suomi | 1991[17] | Jyväskylä | 274 155 | 16 042,38 | 17,1 |
|
Kymenlaakso | 1994lähde? | Kouvola (hallinnollinen) Kotka (virallinen) |
157 467 | 4 558,54 | 34,5 |
|
Lappi | 1995[18] | Rovaniemi | 176 184 | 92 673,82 | 1,9 |
|
Pirkanmaa | 1991[19] | Tampere | 545 503 | 13 248,71 | 41,2 |
|
Pohjanmaa | 1994[20] (28.2.1998 asti Vaasan rannikkoseutu) |
Vaasa | 178 758 | 7 401,34 | 24,2 |
|
Pohjois-Karjala | 1993[21] | Joensuu | 162 102 | 18 791,07 | 8,6 |
|
Pohjois-Pohjanmaa | 1993[22] | Oulu | 418 354 | 36 828,32 | 11,4 |
|
Pohjois-Savo | 1991[23] | Kuopio | 248 823 | 17 344,41 | 14,3 |
|
Päijät-Häme | 1992[24] | Lahti | 204 676 | 5 713,72 | 35,8 |
|
Satakunta | 1991[25] | Pori | 211 296 | 7 821,14 | 27 |
|
Uusimaa | 1993[26] | Helsinki | 1 783 165 | 9 099,27 | 196 |
|
Varsinais-Suomi | 1993[27] | Turku | 494 781 | 10 666,06 | 46,4 |
Maakuntarajojen muutokset
Yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liitettiin Uudenmaan maakuntaan.
| Vaakuna | Maakunta | Olemassa | Maakuntakeskus | Keskiväkiluku 2010[28] | Maapinta-ala (km², 2010) |
Väestötiheys (as./km²) |
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Itä-Uusimaa | 1.9.1997[29]–31.12.2010[30] | Porvoo | 94 174 | 2 701,84 | 34,9 |
Maakuntien rajoissa on vuoden 1994 jälkeen tapahtunut myös muita vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esimerkiksi kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan:
1997 (1. syyskuuta, lääniuudistuksen yhteydessä)
- Artjärvi ja Orimattila siirtyivät Uudeltamaalta Päijät-Hämeeseen.
- Kiikoinen siirtyi Pirkanmaalta Satakuntaan.
2001
2002
- Kangaslampi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.
2005
- Punkalaidun siirtyi Satakunnasta Pirkanmaalle.
2007
- Pirkanmaalla sijainnut Längelmäki liittyi osin samassa maakunnassa sijaitsevaan Oriveteen ja osin Keski-Suomessa sijaitsevaan Jämsään.
2009
- Östersundomin alue liitettiin Itä-Uudellamaalla sijainneesta Sipoosta osaksi Uudellamaalla sijaitsevaa Helsinkiä.
2010
- Keski-Pohjanmaalla sijainnut Himanka siirtyi Pohjois-Pohjanmaalle liittyessään Kalajokeen.
- Itä-Uudellamaalla sijainneesta Ruotsinpyhtäästä (joka muilta osin liitettiin Loviisaan) pieni osa liittyi Kymenlaaksossa sijaitsevaan Pyhtääseen.
2013
- Satakunnassa sijainnut Kiikoinen siirtyi takaisin Pirkanmaalle liittyessään Sastamalaan.
- Etelä-Karjalassa sijainnut Suomenniemi siirtyi Etelä-Savoon liittyessään Mikkeliin.
2016
- Vaala siirtyi Kainuusta Pohjois-Pohjanmaalle.
2021
- Heinävesi siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan.
- Iitti siirtyi Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.
- Isokyrö siirtyi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaalle.
- Joroinen siirtyi Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.
- Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaalle.[31]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Arkistoitu kopio (arkistoitu sivu) Valtion ympäristöhallinto, ymparisto.fi. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Eliömaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo, luomus.fi. Viitattu 1.2.2022.
- ↑ Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. (Acta Geographica 20) Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
- ↑ Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sari Grönholm, Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen, Hannu Mäkitie: Retkeilijän kiviopas (pdf) (Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet s. 64-72) Geologian tutkimuskeskus via e-julkaisu.fi. ISBN 951-690-973-6 Viitattu 1.2.2022. Pdf:ssä virheellinen isbn-tunniste 951-960-973-6
- ↑ Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 23.1.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2025.
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Ahvenanmaa juhlii 90-vuotiasta itsehallintoaan Yle. Viitattu 17.7.2018.
- ↑ http://www.ekarjala.fi/liitto/etela-karjalan-liitto/tulevat-tapahtumat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.finder.fi/Maakuntien+liittoja+ja+kuntayhtymi%C3%A4/Etel%C3%A4-Pohjanmaan+liitto/Sein%C3%A4joki/yhteystiedot/132353
- ↑ http://suuntanasaimaa.kixit.fi/fi/page/133
- ↑ http://kafi.tutka.net/mk_paatokset/kokous/2011789-13.HTM (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://hameenliitto.fi/fi/historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://keski-pohjanmaa-kulttuuri.fi/keski-pohjanmaan-historian-havinaa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.keskisuomi.fi/keski-suomen_liitto/organisaatio/keski-suomen_liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003336039.html
- ↑ http://www.pirkanmaa.fi/tutki/pirkanmaa-perustietoa/pirkanmaan-historiaa/koulut-ja-kaupungistuminen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.obotnia.fi/tietoa-liitosta/tehtavamme/liiton-historia/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://data.nationallibrary.fi/au/cn/21071A
- ↑ Ritva Kylli, Mirja Vehkaperä 2009. Maakunta on matkassamme. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto 1931-1993 ja Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1969-1993. Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto. ISBN 978-952-5731-08-8
- ↑ https://www.pohjois-savo.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://data.nationallibrary.fi/yso/p106045
- ↑ http://www.satakuntaliitto.fi/node/1555 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/organisaatio_ja_tehtavat/liiton_historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/varsinais-suomen-liitto-egentliga-finlands-forbund/09223059/rekisteritiedot
- ↑ http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin_Passiivi/StatFin_Passiivi__vrm__vaerak/statfinpas_vaerak_pxt_020_201000_fi.px/table/tableViewLayout2/?rxid=96632dfb-97d5-4b0d-adc4-10b7b0cc7dd1
- ↑ https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/163940/xskat_199800_1998_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090799 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suvi-Tuulia Nykänen, Janne Rönkkö: Etelä-Savo pienenee kahdella kunnalla — Joroinen liittyy Pohjois-Savoon ja Heinävesi Pohjois-Karjalaan Itä-Savo. 29.8.2019. Viitattu 12.7.2020.
Kirjallisuutta
- Etelä-Pohjanmaan historia I–VII (8 nidettä) 19452006. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
- Hämeen historia I–V (9 nidettä) 1955–1986. Hämeen heimoliitto.
- Kainuun historia I–III 1985–1986. Kainuun maakuntaliitto.
- Keski-Suomen historia I–III 1988–1999. Keski-Suomen maakuntaliitto.
- Kymenlaakson historia I–II 2012. Kymenlaakson Liitto.
- Pohjois-Karjalan historia I–V 1969–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
- Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia I–V 1954–1984. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton ja Lapin maakuntaliiton yhteinen historiatoimikunta.
- Päijät-Häme I–IV 1997–2003. Päijät-Hämeen liitto.
- Satakunnan historia I–VIII (9 nidettä) 1952–. Satakunnan maakuntaliitto.
- Savon historia I–VI (7 nidettä) 1947–2013. Savon säätiö. Teokset julkaistu avoimina e-kirjoina vuonna 2019.
- Varsinais-Suomen historia I–IX 1931– (20 hyvin eri kokoista nidettä ilmestynyt 2012 mennessä). Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
- Viipurin läänin historia I–VI 2003–. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen maakunnat Wikimedia Commonsissa
- Maakuntien liittojen kotisivut.
- Paikkala, Sirkka: Maakuntakatsaus. Kielikello, 1998, nro 2. Kotimaisten kielten keskus. Julkaisun verkkoversio.
