Helvi Aunio

Nykymaailmassa Helvi Aunio on erittäin ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Helvi Aunio on synnyttänyt intohimoista keskustelua ja käynnistänyt sarjan tutkimuksia ja tutkimuksia etsiessään vastauksia ja ratkaisuja. Ilmestymisestään lähtien Helvi Aunio on herättänyt sekä kiinnostusta että kiistoja, ja se on haastanut tavan, jolla havaitsemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Helvi Aunio-ilmiötä perusteellisesti, tarkastelemme sen monia puolia ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Helvi Aunio
Henkilötiedot
Koko nimi Helvi Raakel Aunio, o. s. Heikkilä
Syntynyt21. syyskuuta 1909
Elimäki
Kuollut22. tammikuuta 1991 (81 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti näyttelijä ja näytelmäkirjailija
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Helvi Raakel Aunio, o. s. Heikkilä (21. syyskuuta 1909 Elimäki – 22. tammikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija.[1]

Aunio opiskeli keskikoulun jälkeen laulua Sibelius-Akatemiassa ja näyttelijäntyötä Bertha Lindbergin Opistolassa. Hän näytteli Lohjan työväennäyttämöllä 1937–38, sitten Helsingin Työväenteatterissa vuoteen 1942 saakka. Aunio lauloi Suomalaisen Oopperan kuorossa 1942–1947 ja toimi useiden harrastajateatteriryhmien ohjaajana 1950–1960-luvuilla. Hän ohjasi kuunnelmia Yleisradioon ja lauloi operettituotannoissa.[2]

Aunio esiintyi sivuosissa 30 suomalaisessa elokuvassa, ensimmäinen niistä oli Herrat ovat herkkäuskoisia 1939 ja viimeinen Runoilija ja muusa 1978.

Näytelmiä

  • Pikku Tipsun seikkailu : yksinäytöksinen satunäytelmä. Seuranäytelmiä 591. Karisto 1960

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Suomen kirjailijat -tietokannassa syntymävuosi on 1906
  2. ↑ Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 138. Helsinki: Tammi, 1965.