Henrik Christian Nordenswan
Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Henrik Christian Nordenswan, ongelma, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Sen alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, syvennymme sen eri puoliin ymmärtääksemme sen merkityksen ja vaikutuksen eri alueilla. Henrik Christian Nordenswan on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sen merkityksen vuoksi arkielämässä, ja tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Valmistaudu astumaan Henrik Christian Nordenswan:n jännittävään maailmaan ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
| Henrik Christian Nordenswan | |
|---|---|
| hallituskonseljin talousosaston jäsen ja kamaritoimituskunnan päällikkö | |
|
1809–1812
|
|
| Porvoon valtiopäivämies | |
|
1809
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. helmikuuta 1762 Helsinki |
| Kuollut | 20. joulukuuta 1822 Hämeenlinna |
| Arvonimi | aatelinen |
|
|
|
Henrik Christian Nordenswan (22. helmikuuta 1762 Helsinki – 20. joulukuuta 1822 Hämeenlinna) oli suomalainen lääninkamreeri, kamarineuvos, valtiopäivämies ja Suomen konseljin jäsen.
Elämäkerta
Nordenswanin vanhemmat olivat lääninkamreeri Johan Alopaeus, vuodesta 1772 aateloituna Nordenswan (1731–1811) ja Johanna Kristina Schwartz. Hän pääsi ylioppilaaksi 1777 ja sai todistuksen kamarikollegiota varten 1782.
Elämä ja työura
Nordenswan oli Uudenmaan ja Hämeen läänin lääninkonttorin palveluksessa. Hänestä tuli ylimääräinen kamarikirjuri kamarirevision 3. eli Suomen provinssikonttorissa Tukholmassa vuonna 1782 ja Uudenmaan ja Hämeen läänin vt. lääninkamreeri vuonna 1783 jolloin hän sai myös varrontavaltakirjan mainittuun virkaan. Nordenswan oli sittemmin ylisen Sääksmäen kihlakunnan kruununvoutina vuodesta 1787 ja vuonna 1802 hän astui edellä mainittuun lääninkamreerin virkaansa.
.jpg)
Suomen sodan jälkeen Nordenswan oli hallituskonseljin talousosaston jäsen ja kamaritoimituskunnan päällikkö 1809–1812. Erottuaan tästä tehtävästä hän palasi lääninkamreeriksi. Nordenswan sai kamarineuvoksen arvon 1809. Hän toimi valtiopäivämiehenä Ruotsin säätyvaltiopäivillä 1789 ja Porvoon valtiopäivillä 1809.
Nordenswan omisti vuodesta 1794 Janakkalan Vähikkälän kylässä sijainneen Toivan kartanon ja laajensi sen 1 856 hehtaarin kokoiseksi suurtilaksi. Nordenswanin suvulla kartano oli vuoteen 1875 saakka jolloin se myytiin Tervakoski-yhtiölle.
Avioliitto
Nordenswan oli naimisissa kaksi kertaa:
- 1795–1796 Porvoon piispa Zachris Cygnaeuksen tyttären Hedvig Elisabet Cygnaeuksen (k. 1796) kanssa.
- vuodesta 1797 Inga Lovisa Gyllingin kanssa.
Nordenswanin poika Johan Henrik Nordenswan (1801–1862) toimi Hämeen läänin lääninkamreerina ja lyhyen aikaa Suomen Pankin johtajana. Taidemaalari Victorine Nordenswan oli Johan Henrik Nordenswanin tytär.
Lähteet
- Kotivuori, Yrjö: Henrik Kristian Nordenswan. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 3.8.2013.
- HämeWiki: Toivan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)