Jonas af Enehjelm

Nykyään Jonas af Enehjelm:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Jonas af Enehjelm on asettanut itsensä peruselementiksi ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​ihmissuhteisiin Jonas af Enehjelm on saavuttanut kiistattoman aseman nykyajan elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Jonas af Enehjelm:n monia puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuuteen.

Jonas af Enehjelm, vuoteen 1772 Hellenius (15. elokuuta 1748 Helsinki – 16. helmikuuta 1830 Hämeenlinna)[1] oli suomalainen sotilas ja valtiopäivämies.

Af Enehjelmin vanhemmat olivat kuninkaallinen rahastonhoitaja Anders Hellenius, aateloituna Enhjelm, ja Elisabet Sunn ja puoliso vuodesta 1782 Ulrika Furuhjelm (k. 1828). Af Enehjelm tuli ylioppilaaksi 1765 ja oli Turun hovioikeuden ylimääräinen kanslisti 1767 ja varanotaari 1769. Kersantti ja vänrikki Porin läänin jalkaväkirykmentissä hän oli 1771, luutnantti leskikuningattaren henkirykmentissä 1772, luutnantti Flemingin rykmentissä 1775, kapteeni Savon jääkäriosastossa 1778 ja 2-majuri 1784. Palveluksesta af Enehjelm erosi 1789, sotilasarvoltaan hän oli everstiluutnantti. Af Enehjelm edusti Granfelt-sukua aatelissäädyssä Porvoon valtiopäivillä 1809.[1][2]

Virka- ja valtiopäivämies, sotaneuvos Fabian af Enehjelm oli Jonas af Enehjelmin veli.[3]

Lähteet