Nykyään Johan Fredrik von Willebrand on aihe, joka on kaikkien huulilla ja joka on läsnä useilla yhteiskunnan alueilla. Sen merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, mikä on herättänyt keskustelua, kiistoja ja suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Johan Fredrik von Willebrand on asia, joka koskee meitä kaikkia, koska se vaikuttaa elämäämme suoraan tai epäsuorasti. Tässä artikkelissa tutkimme Johan Fredrik von Willebrand:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Edessämme on kysymys, jota kannattaa käsitellä eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen kokonaisuutena ja löytää vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Johan Fredrik von Willebrand | |
---|---|
Porvoon valtiopäivämies | |
1809
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. elokuuta 1761 Karuna |
Kuollut | 7. elokuuta 1809 Vehmaa |
Ammatti | sotilas |
Arvonimi | aateli |
Vanhemmat | Isä:Ernst Gustaf von Willebrand, II ja äiti: Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila |
Puoliso | Elisabeth von Willebrand os. Gadolin |
Tiedot | |
Sotilaspalvelus | |
Puolustushaara | Aatelislippue |
Sotilasarvo | majuri |
|
Johan Fredrik von Willebrand (13. elokuuta 1761 Karuna – 7. elokuuta 1809 Vehmaa)[1] oli suomalainen sotilas ja valtiopäivämies.
Von Willebrandin vanhemmat olivat alikapteeni Ernst Gustaf von Willebrand, II (1726–1794) ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila ja puoliso vuodesta 1787 Elisabet Gadolin, piispa Jakob Gadolinin tytär. Von Willebrand oli vapaaehtoinen Turun läänin rykmentissä 1769, kersantti 1771, aliadjutantti 1779, luutnantti 1783 ja kapteeni 1787. Hän erosi palveluksesta 1790, mutta tuli uudestaan rykmentin kirjoille kapteenina joulukuussa 1792. Majuri aatelislippuerykmenttiin von Willebrandista tuli elokuussa 1796. Hän oli edustaja aatelissäädyssä Porvoon valtiopäivillä 1809.[1][2]
Kenraali, maaherra ja valtiopäivämies Ernst Gustaf von Willebrand oli Johan Fredrik von Willebrandin veli.[3]