Nykymaailmassa Herättäjäjuhlat on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Teknologian kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Herättäjäjuhlat:stä on tullut olennainen tekijä, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Herättäjäjuhlat on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua ympäri maailmaa sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen sekä vaikutuksestaan kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Herättäjäjuhlat:een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Herättäjäjuhlat on herännäisyyden eli körttiläisyyden suurin vuosittainen tapahtuma. Juhlat syntyivät 1893 kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä pidetyistä seuroista. Ne järjestetään viikonloppuna yleensä kaksi viikkoa juhannuksesta.[1]
Juhlille osallistuu tyypillisesti 20 000–40 000 henkeä[1], mutta esimerkiksi Ylistarossa osallistujamääräksi arvioitiin vuonna 2004 jopa 60 000.[2] Suomen hengellisten kesäjuhlien joukossa herättäjäjuhlat ovat toiseksi suurimmat.
Ohjelma ja järjestelyt
Seinäjoen herättäjäjuhlat 2009.
Keskeisin ohjelma järjestetään ulkona, juhlakentällä. Paikkana voi olla puisto tai urheilukeskus, jonka yhteyteen järjestelyt on mahdollista toteuttaa. Juhlien ohjelman rungon muodostavat seurat, joissa seurapuheiden välissä veisataan Siionin virsiä. Sunnuntaina on jumalanpalvelus.
Vähitellen juhlien oheisohjelma on lisääntynyt. Siihen kuuluu konsertteja, teatteriesityksiä ja keskustelutilaisuuksia. Nuorille ja varhaisnuorille on järjestetty omaa ohjelmaa. Monelle kävijälle tärkeä osa Herättäjäjuhlien antia on sukulaisten ja tuttavien tapaaminen. Juhlapaikalla on myös myyntikojuja, joissa pääasiassa herännäisyyttä lähellä olevat yhteisöt myyvät tuotteitaan ja tiedottavat toiminnastaan.
Juhlilla on myös kirkon ammattiryhmien kokoontumisia. Teologikokous on suurimpia vuosittain järjestettäviä luterilaisten teologien kokoontumisia koko maailmassa.
Herättäjäjuhlien luonteeseen kuuluu, että sinne ovat kaikki tervetulleita. Uskon määrää tai sitoutumista liikkeeseen ei kysellä. Juhlille on vapaa pääsy eikä sinne ilmoittauduta erikseen.
Juhlat rakennetaan talkoovoimin. Juhlien järjestäjinä ovat paikallinen seurakunta, kunta ja Herättäjä-Yhdistys. Valmistelut on aloitettava vuosia ennen, ja talkoolaisia tarvitaan juhlien aikaan noin tuhat.
Juhlakansa majoittuu koteihin, leirintäalueille, kouluihin ja muihin yhteisiin tiloihin sekä majoitusliikkeisiin.
Herättäjäjuhlien ajan seuroja ja muuta juhlaohjelmaa voi kuunnella suorana lähetyksenä Körttiradion kautta.[4] Tauoilla lähetetään haastatteluja ja musiikkia. Esimerkiksi Oulun juhlilla 2011 radio toimi Iskelmätoiveen taajuudella 98,7. Körttiradiota voi kuunnella internetin kautta sekä Suomessa että ulkomailla.[5]
Nuoret ja herättäjäjuhlat
Nuorilla on herättäjäjuhlilla runsaasti omaa ohjelmaa, vaikka pääosa ohjelmasta onkin kaikille yhteistä.