Aihe Karttula on ollut kiinnostavan ja keskustelun aiheena viime vuosina. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Karttula:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, jotka kattavat historialliset, sosiaaliset, tieteelliset ja kulttuuriset näkökohdat. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyritään tarjoamaan kattava ja päivitetty näkemys Karttula:stä, jonka tavoitteena on tarjota tietoa ja pohdintoja, jotka rikastavat julkista keskustelua ja edistävät uuden tutkimuksen kehitystä.
Karttula | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Kuopion seutukunta |
Kuntanumero | 227 |
Hallinnollinen keskus | Karttulan kirkonkylä |
Perustettu | 1873 [1] |
Liitetty | 2011 |
– kuntaan | Kuopio |
Pinta-ala |
588,75 km² [2] (1.1.2010) |
– maa | 473,38 km² |
– sisävesi | 115,37 km² |
Väkiluku |
3 499 [3] (31.12.2010) |
– väestötiheys | 7,39 as./km² (31.12.2010) |
Karttula on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asui 3 499 ihmistä[3], ja sen pinta-ala oli 588,75 km2, josta 115,37 km2 oli vesistöjä[2]. Väestötiheys oli 7,39 asukasta/km2. Karttulan naapurikunnat olivat Kuopio, Maaninka, Suonenjoki ja Tervo.
Karttulan taajama-asutus on osin nauhamainen, sillä Kuopioon johtavan seututien 551 varrella on kolme taajamaa: Pihkainmäki, Syvänniemi ja kirkonkylä. Matkaa Kuopion keskustasta Pihkainmäkeen on 22, Syvänniemelle 32 ja kirkonkylään 45 kilometriä. Viime vuosina Karttulaan on muuttanut paljon lapsiperheitä varsinkin Kuopiosta, ja siksi väestön ikärakenne on suhteellisen nuori.
Karttulassa järjestettiin Herättäjäjuhlat vuonna 1902.[4]
Ensimmäinen suomalainen jalkapalloammattilainen ja yksi suurimmista suomalaisista jalkapalloilijoista Aulis Rytkönen syntyi Karttulassa.
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Karttulan perinneruoaksi valittiin mykysoppa, muunnelma yläsavolaisesta mykyrokasta[5] Muita pitäjäruokia ovat mustikkahuttu ja mahla.[6]
Karttula liittyi Kuopioon vuoden 2011 alussa.[7] Kuntaliitoksen jälkeen laajentuneen kaupungin nimi on Kuopion kaupunki ja vaakunana toimii Kuopion kaupungin vaakuna.[8] Karttulan kirkonkylän taajamasta muodostettiin Kuopion 43. kaupunginosa (Karttula) muun Karttulan jäädessä kaupunginosajaottelun ulkopuolelle.[9]
Airaksela, Haapamäki, Hakulila, Hautolahti, Humalaniemi, Joutsensalmi, Juurikkaniemi, Karttula (kirkonkylä), Keihästaival, Kemppaanmäki, Koivujärvi, Koivulahti, Koskenkylä, Kuivaniemi, Kuttaniemi, Käpysalo, Lietemäki, Lyytikkälä, Nuutila, Pihkainmäki, Punnonmäki, Riitlampi, Riuttala, Salinmaa, Sammankontaus, Soinlahti, Syvänniemi, Vaarunjärvi, Valkeistaival, Viitataival, Virmaanpää ja Kuttakoski.lähde? Toisen lähteen mukaan Karttulan kyliä ovat kirkonkylän ohella Airaksela, Etelä-Karttula, Itä-Karttula, Luvemäki, Pihkainmäki, Riuttala ja Syvänniemi.[10]
Karttulan pelastusasemalla Kissakuusentiellä sijaitsevat yksiköt RPS131 sammutusauto, RPS137 miehistö- ja kalustoauto, RPS1372 ensivasteauto. Karttulan Airakselassa oli Karttulan toinen paloasema, jossa sijaitsi RPS211 sammutusauto.
Riuttalan kylässä on Riuttalan talonpoikaismuseo, joka on entinen maatila. Paikalla asuttiin monta sataa vuotta viime vuosisadan lopulle asti.[11]
Luontoretkeilijät voivat retkeillä Autuaankankaan ja Autuaanlammen suunnalla, missä on Lintuniemen polku.[12]