Nykymaailmassa Juho Koskimies on aihe, joka on saanut suuren merkityksen useilla alueilla. Henkilökohtaisesta ammattitasolle Juho Koskimies on kiinnittänyt monien huomion monien seurausten ja seurausten vuoksi. Ajan myötä on käynyt selväksi, että Juho Koskimies on ratkaiseva tekijä ihmisten elämässä, sillä se vaikuttaa heidän päätöksentekoon, käyttäytymiseen ja yleiseen hyvinvointiin. Tästä syystä on erittäin tärkeää ymmärtää tämä ilmiö perusteellisesti ja analysoida sen eri ulottuvuuksia, jotta siihen voidaan puuttua riittävästi. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Juho Koskimies:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja pyrimme tarjoamaan strategioita ja suosituksia sen tehokkaaseen ratkaisemiseen.
Juho Rudolf Koskimies | |
---|---|
![]() Juho Rudolf Forsman noin vuonna 1904. |
|
Kuopion ja Oulun piispa | |
1900–1936
|
|
Edeltäjä | Otto Immanuel Colliander |
Seuraaja | Juho Mannermaa |
Henkilötiedot | |
Koko nimi |
Juho Rudolf Koskimies Juho Rudolf Forsman |
Syntynyt | 24. syyskuuta 1859 Jurva |
Kuollut | 8. helmikuuta 1936 (76 vuotta) Oulu |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | piispa, suomalaisuusmies, herännäisvaikuttaja |
Vanhemmat |
|
Puoliso | Lydia Lagus ( 1886) |
Sukulaiset |
|
Muut tiedot | |
Koulutus |
pappisvihkimys (1877) teologian tohtori (1881) |
Uskonto | kristinusko |
Tunnustuskunta | luterilaisuus (herännäisyys) |
|
Osa artikkelisarjaa |
Herännäisyys |
---|
![]() |
Juho Rudolf Koskimies (vuoteen 1906 Forsman; 24. syyskuuta 1859 Jurva – 8. helmikuuta 1936 Oulu) oli Oulun hiippakunnan piispa ja kirkkohistorioitsija.[1]
Koskimies vihittiin papiksi vuonna 1884. Vuonna 1890 hän valmistui filosofian kandidaatiksi, 1896 teologian kandidaatiksi, 1899 teologian lisensiaatiksi ja tohtoriksi vuonna 1899. Koskimiehen väitöskirja oli nimeltään Suomen kirkollisten olojen uudistus Ison Vihan jälkeen.[2]
Ennen valintaansa Oulun piispaksi Koskimies toimi Lapuan kappalaisena ja Turun tuomiokapitulin asessorina.
Koskimies nimitettiin vuonna 1900 Oulun piispaksi ohi vaaleissa eniten ääniä saaneen Johannes Schwartzbergin, joka sivuutettiin tehtävästä vallanpitäjien näkökulmasta harkitsemattomana pidetyn lehtikirjoituksen vuoksi. Kenraalikurvernööri Nikolai Bobrikovin suosituksesta Oulun piispaksi nostettiin myöntyväisyysmiehenä tunnettu Koskimies (tuolloin Forsman).[3][2]
Piispanistuin oli siirretty Kuopiosta Ouluun samana vuonna, joten Koskimies oli oikeastaan ensimmäinen Oulun piispoista. Hiippakunnan nimenä säilyi Kuopion hiippakunta aina vuoteen 1923 asti.[4] Piispana Koskimies osallistui valtiopäiville pappissäädyssä 1904 ja 1905.[1]
Juho Koskimiehen veli oli kielen- ja kirjallisuudentutkija ja koulumies A. V. Koskimies. Koskimies avioitui lapsuudenystävänsä sopraano Lydia Laguksen kanssa vuonna 1886.[5]
![]() |
Edeltäjä: Otto Immanuel Colliander |
Oulun piispa 1900–1936 |
Seuraaja: Juho Mannermaa |