Hernandiaceae

Tämän päivän artikkelissa puhumme Hernandiaceae:stä, aiheesta, joka epäilemättä herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta monissa ihmisissä. Hernandiaceae on aihe, joka on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosien ajan, herättäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja luonut suuren vaikutuksen yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Hernandiaceae on ollut tärkeä rooli eri alueilla, ja se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Hernandiaceae:n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyään. Valmistaudu uppoutumaan Hernandiaceae:n kiehtovaan maailmaan!

Hernandiaceae
Hernandia nymphaeifolia
Hernandia nymphaeifolia
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Laurales
Heimo: Rakkomarjakasvit Hernandiaceae
Blume
Synonyymit
  • Gyrocarpaceae Dumort.
  • Illigeraceae Blume
Suvut
Katso myös

  Hernandiaceae Wikispeciesissä
  Hernandiaceae Commonsissa

Rakkomarjakasvit (Hernandiaceae) on siemenkasviheimo koppisiemenisten Laurales-lahkossa. Lähin sukulaisheimo on laakerikasvit (Lauraceae).[1]

Tuntomerkit

Rakkomarjakasvit käsittää puu- ja liaanilajeja, joiden nivelten sisärakenteessa näkyy yksi lehtiaukko keskuslieriössä ja siitä lähtevät 3–9 johtojännettä, jotka kulkevat lehteen. Lehdet ovat enemmän tai vähemmän kourasuonisia. Kukat ovat hyvin vaihtelevia, tavallisesti neli- tai viisilukuisia, harvoin kolmilukuisia. Kehälehtiä on kolmesta kymmeneen, heteitä tavallisesti kolmesta viiteen, harvoin kuusi tai seitsemän. Kukassa on tavallisesti mesiäinen. Sikiäin on kehänalainen, luotti kilpimäinen. Hedelmä on kuiva, joskus samara.[1]

Heimo on kooltaan pieni, mutta jo kasvullisilta osiltaan melkoisen monimuotoinen. Rakkomarjat (Hernandia) ovat puita, Illigera-lajit kiipeileviä köynnöksiä, joiden lehdet ovat sormilehdykkäisiä; ruodit toimivat kiipeilyeliminä ja kiertyvät tuen ympärille; vaikutelma muistuttaa yksisirkkaisia jamsseja (Dioscorea). Sparattanthelium-suvun lajit ovat myös köynnöksiä, mutta ne kiipeilevät varsissa olevien koukkujen avulla.[1]

Levinneisyys

Heimo on levinnyt tropiikkiin[1].

Luokittelu

Heimossa on viisi sukua ja 55 lajia kahteen alaheimoon kuuluvina[1]:

1. Hernandioideae Miquel. Puita, joskus lehtiruotien avulla kiipeileviä köynnöksiä; lehden päällysketossa erityskarvoja; kasvit kukkivat siten, että yksien kukkien ollessa hedevaiheessa toiset ovat emivaiheessa, jonka jälkeen tilanne vaihtuu päinvastaiseksi (heterodikogamia); kukinto on röyhymäinen; ponnet avautuvat läpillä; hedelmävaiheessa kukan tukilehdet tavallisesti laajentuneita. Sukuja kolme, lajeja 44 tropiikissa, erityisesti Madagaskarilla ja Etelä-Aasiassa.[1]

2. Gyrocarpoideae J. H. Balfour. Litokysti-soluja esiintyy; kukinto kaksihaarainen viuhko; kukat hyvin pieniä; kehä yksikiehkurainen. Sukuja kaksi, lajeja kymmenen tropiikissa, erityisesti Amerikassa.[1]

Heimoon kuuluvat suvut Gyrocarpus, Hernandia, Illigera ja Sparattanthelium[2].

Kuvia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g Stevens 2001–, Viitattu 26.1.2015
  2. ↑ http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?HERNANDIACEAE