Hetmani

Tässä artikkelissa Hetmani analysoidaan yksityiskohtaisesti, jotta voidaan tarkastella sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Hetmani on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen vaikutus kattaa eri alueita teknologiasta kulttuuriin. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsitellään erilaisia ​​Hetmani:een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiaa, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Keräämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kriittisiä analyyseja, tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Hetmani:stä, jotta voidaan edistää keskustelua ja pohdintaa tästä aiheesta.

Hetmani Bohdan H’melnytskyi

Hetmani (puol. hetman, ukr. гетьман, hetman, tšek. hejtman, rom. hatman; sanan alkuperä on saks. Hauptmann, ’päämies’, ’johtaja’) oli hallitsijan jälkeen korkeimman sotilaskomentajan arvonimi Puolassa, Ukrainassa ja Liettuan suuriruhtinaskunnassa 1400-luvulta 1700-luvulle. Vuosina 1539–1792 Puolan armeijan ylipäällikön arvonimenä oli suurhetmani ja hänen apunaan toimi kenttähetmani. Hetmaneilla oli paikka Puolan senaatissa. Vuoteen 1917 hetmaneiksi kutsuttiin myös venäläisiä kruununperillisiä.

Hetmani-nimitys yhdistetään yleensä Mustanmeren alueen kasakoihin. Kukin kasakkaryhmä pyrki olemaan toisista riippumaton valitsemalla oman hetmanin.[1] Kasakkajoukkojen komentajan nimityksenä oli kruununhetmani silloin, kun hallitsija oli hänet hyväksynyt. Jos hän oli kasakoiden valitsema, häntä kutsuttiin hetmaniksi eli atamaaniksi. Atamaani-nimitystä käyttivät erityisesti Donin kasakat.[2] Tunnetuin hetmani lienee ollut Bohdan H’melnytskyi (1593–1657). Tämän ukrainalaisen kasakkapäällikön ansiosta Puolalle kuulunut Ukraina siirtyi itsehallinnollisena kasakkahetmanaattina Venäjän hallintaan ja H’melnytskyistä tuli Ukrainan vapaussankari.

Viimeisin hallitseva hetmani on ollut Pavlo Skoropadski, joka sai vallan Ukrainassa keskusvaltojen joukkojen tunkeutuessa Ukrainaan keväällä 1918. Skoropadskin valta kesti vain niin kauan kuin keskusvallat miehittivät Ukrainaa. Skoropadski luopui vallasta 14. joulukuuta 1918.

Lähteet

  • Uusi tietosanakirja. Tietosanakirja Oy, 1961.
  • Nationalencyklopedin. Bokförlaget Bra Böcker, 1992.

Viitteet

  1. ↑ Halmesvirta, Anssi ym.: Historian sanakirja, s. 85. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5089-7
  2. ↑ Kirkinen, Heikki (päätoim.): Venäjän ja Neuvostoliiton historia, s. 87, 119. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08450-X

Aiheesta muualla

Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: hetmani.