Hiippakuntavaltuusto

Nykymaailmassa Hiippakuntavaltuusto:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Hiippakuntavaltuusto on ottanut odottamattoman roolin synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​kantoja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Hiippakuntavaltuusto on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Hiippakuntavaltuusto:n eri puolia ja keskustelemme sen vaikutuksista nykyään sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Hiippakuntavaltuusto:tä useista eri näkökulmista tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Osa artikkelisarjaa
Suomen evankelis-luterilaisen
kirkon hallinto
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaakuna
Kirkkolainsäädäntö
Kirkkohallitus

Neuvottelukunnat

Kirkolliskokous

Valiokunnat

Piispainkokous
Hiippakuntien piispat

Esittelijät

Hiippakunnat

Hallinto

Seurakunnat

Päätöksenteko

Muut toimielimet

Seurakuntien yhteiset

Vaalit
Maallikkoliikkeet
Työmuodot
Lisää aiheesta
Rakennukset

Palkinnot

Tapahtumat

Hiippakuntavaltuusto on tuomiokapitulin ohella toinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien toimielimistä.[1]

Hiippakuntavaltuustot perustettiin vuoden 2004 hiippakuntahallintouudistuksessa. Ennen vuoden 2004 hiippakuntahallintouudistusta vastaavan kaltaisia tehtäviä hoiti hiippakuntakokous.

Hiippakuntavaltuuston jäseniä ovat vaaleilla valitut 14 maallikkojäsentä sekä 7 pappisjäsentä.[1] Puheenjohtajana on maallikko.

Hiippakuntavaltuustovaalissa ovat äänioikeutettuja pappisjäsenten vaalissa hiippakunnan papit ja maallikkojäsenten vaalissa seurakuntien kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen sekä yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet. Seurakunnan luottamushenkilöiden äänimäärä suhteutetaan keskenään seurakuntien koon mukaan.

Tehtävät

Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on ”tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa” ja sen seurakunnissa.[1] Lisäksi hiippakuntavaltuusto päättää sille erikseen säädetyt tehtävät. Tällaisia tehtäviä ovat:

  • hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion hyväksyminen;
  • hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen;
  • perustaa ja lakkauttaa tuomiokapitulin virat;
  • käsitellä sille tehdyt (hiippakunnan työtä tai kirkon järjestysmuotoa koskevat) aloitteet;
  • tuomiokapitulin maallikkojäsenen ja kahden varajäsenen valitseminen.

Hiippakuntavaltuusto voi asettaa hiippakunnallista työtä varten johtokuntia.

Lähteet

  1. ↑ a b c Hiippakuntavaltuusto edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnissa Suomen ev. lut. kirkko. Arkistoitu 3.6.2014. Viitattu 15.5.2014.