Kirkon keskusrahasto
Nykymaailmassa Kirkon keskusrahasto on tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Kirkon keskusrahasto on synnyttänyt useita keskusteluja sen vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen vaikutus ulottuu useille aloille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Kirkon keskusrahasto-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen monia puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Kattavan lähestymistavan avulla yritämme valaista tätä monimutkaista ja dynaamista aihetta tarjoamalla lukijalle täydellisemmän ja oivaltavamman kuvan Kirkon keskusrahasto:stä.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto |
|---|
 |
Kirkon keskusrahasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rahasto, josta rahoitetaan kirkon keskushallinnon kulut ja kirkon työntekijöiden eläkkeet. Keskusrahaston rahoittavat kirkon seurakunnat, jotka maksavat kirkkolain määräämää keskusrahastomaksua.
Hallinto ja talousarvio
Kirkon keskusrahaston hallituksena toimii kirkkohallitus.
Kirkon keskusrahaston talousarvion ja tilinpäätöksen hyväksyy vuosittain Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous. Talousarvioesityksen laatii kirkkohallitus.
Rahastolla on kirkolliskokouksen valitsemat tilintarkastajat
Tulot
Kirkon keskusrahaston tulot kerätään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta keskusrahastomaksuna. Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien osalta maksut maksaa seurakuntayhtymä.
Seurakuntien keskusrahastomaksu jakautuu neljään osaan, joita ovat
- perusmaksu
- lisämaksu
- eläkemaksu
- työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuudet
Perusmaksuna seurakunnat maksavat keskusrahastolle enintään 10 % viimeksi toimitetun kirkollisveron ja valtion kirkolle makseman yhteisöveron määrästä.
Lisämaksuna enintään kaksikymmentä prosenttia valtion kirkolle maksaman yhteisöveron määrästä. Tämä maksu on seurakuntien tulojen mukaan progressiivinen ja sillä tasataan seurakuntien maksuosuuksia.
Eläkemaksuna määrätyn prosenttiosuuden seurakunnan kunkin viranhaltijan palkan määrästä eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamista ja rahastoimista varten.
Seurakunnat maksavat työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuutta niistä työkyvyttömyyseläkkeistä, joiden saajat ovat jääneet eläkkeelle kyseisestä seurakunnasta.
Menot
Keskusrahaston varoilla
- tuetaan taloudellisesti heikossa asemassa olevia seurakuntia ja seurakuntien yhteistoimintaa
- maksetaan kirkon eläkkeet ja perhe-eläkkeet
- rahoitetaan kirkolliskokouksen menot ja kirkolliskokousedustajien vaalista aiheutuvat menot
- maksetaan kirkkohallituksen, sen toimielinten, kirkon keskusrahaston, piispainkokouksen sekä kirkolliskokouksen asettamien komiteoiden menot
- maksetaan hiippakuntien menot sekä lääninrovastin virkojen kulut
- maksetaan kirkon muut yhteiset tehtävät sekä lakeihin ja sitoumuksiin perustuvat kirkon menot
Kirkon eläkelaitos
Kirkon keskusrahasto toimii kirkon eläkelaitoksena. Eläkelaitoksesta on säädetty erikseen omassa laissaan. Kirkon eläkkeistä on myös säädetty erikseen kirkon eläke- ja kirkon perhe-eläkelaissa.
| Hiippakunnat | | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuomiokirkot | |||||||||||
| Hallinto |
| ||||||||||
| Seurakunnat | |||||||||||
| Katso myös | |||||||||||