Nykymaailmassa Himalajankirjorastas on ongelma, joka on saanut yhteiskunnassa merkitystä. Teknologian ja globalisaation myötä Himalajankirjorastas:stä on tullut monien kiinnostava kohde, joka herättää keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Olipa kyse yliopistosta, työstä tai jokapäiväisestä elämästä, Himalajankirjorastas on vaikuttanut ihmisiin eri puolilla maailmaa monin tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Himalajankirjorastas:n vaikutuksia ja kuinka se on vaikuttanut nykyajan elämän eri osa-alueisiin.
Himalajankirjorastas | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Rastaat Turdidae |
Suku: | Kirjorastaat Zoothera |
Laji: | dixoni |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Himalajankirjorastas (Zoothera dixoni)[2] on rastaiden heimoon kuuluva varpuslintu.
Himalajankirjorastasta tavataan Bhutanissa, Kiinassa, Intiassa, Laosissa, Myanmarissa, Nepalissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Lajin populaation kokoa ei tiedetä, mutta se on luokiteltu elinvoimaiseksi.[1]