Nykymaailmassa Hyrynsalmen seurakunta:llä on tärkeä rooli eri elämänalueilla. Sen merkitys näkyy yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Hyrynsalmen seurakunta on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri aikoina ja yhteyksissä, mikä osoittaa sen merkityksellisyyden ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme Hyrynsalmen seurakunta:n vaikutusta ja vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin sekä sen kehitystä historian aikana. Lisäksi analysoimme, kuinka Hyrynsalmen seurakunta on edelleen keskustelun ja pohdinnan aihe tänään ja kuinka sen merkitys on muuttunut ajan myötä.
Hyrynsalmen seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Hyrynsalmen kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Kuopion hiippakunta |
Rovastikunta | Kajaanin rovastikunta |
Pääkirkko | Hyrynsalmen kirkko |
Jäsenmäärä | 1 749[1] (2022) |
– Osuus asukkaista | 83,5 %[2] |
Kirkollisvero | 1,70 % |
Kirkkoherra | Maria Niinivaara |
Sivusto |
Hyrynsalmen seurakunta on Kuopion hiippakuntaan ja Kajaanin rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimii Hyrynsalmen kunnan alueella.[3]
Ennen vuotta 1786 Hyrynsalmen seurakunta oli osa Paltamon seurakuntaa. Tuona vuonna seurakunta itsenäistyi ja samana vuonna rakennettiin seurakunnan kirkko. Seurakunta oli alkuun Ylä-Kainuun emäseurakunta ja siihen kuuluivat Suomussalmi, Puolanka sekä Ristijärvi, jotka ovat myöhemmin itsenäistyneet omiksi seurakunnikseen.[4]
Hyrynsalmen seurakunta kuuluu Kainuulle tyypilliseen herännäisvaikutteiseen alueeseen. Liikkeellä ei kuitenkaan ole Hyrynsalmella erityistä kannatusta. Jossain määrin Hyrynsalmella vaikuttaa kansanlähetys.[5]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Hyrynsalmen seurakunnan kirkkoherroina:[6]