Rautavaaran seurakunta

Nykymaailmassa Rautavaaran seurakunta on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntamme eri puoliin ja muuttanut tapaamme kommunikoida, työskennellä, olla tekemisissä ja jopa viihdyttää itseämme. Rautavaaran seurakunta on ollut keskustelun, kiistelyn ja ihailun aiheena, ja se on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, jotka kuvastavat sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Rautavaaran seurakunta:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.

Rautavaaran seurakunta

tunnus

sijainti

Rautavaaran kirkko
Rautavaaran kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Kuopion hiippakunta
Rovastikunta Iisalmen rovastikunta
Pääkirkko Rautavaaran kirkko
Perustettu 1894
Jäsenmäärä 1 197[1] (2022)
– Osuus asukkaista 82,3 %[2]
Kirkollisvero 1,75 %
Kirkkoherra Juha Luukkonen
Sivusto

Rautavaaran seurakunta on luterilainen seurakunta Pohjois-Savossa, Rautavaaran kunnassa. Seurakunnan pääkirkko on Rautavaaran kirkko ja kirkkoherrana toimii Juha Luukkonen.[3]

Rautavaaran alue kuuluu Pohjois-Savon leimallisesti herännäishenkiseen herätysliikealueeseen. Liikkellä on kuitenkin vain vähän erityistä kannatusta Rautavaarassa.[4]

Historia

Rautavaaran itsenäisen seurakunnan edeltäjä oli vuonna 1816 perustettu Nurmeksen alainen rukoushuonekunta. Rautavaara muuttui kappeliseurakunnaksi 1849 ja erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1894. Lopullinen ero toteutui vasta 1906. Vuonna 1907 seurakuntaan liitettiin merkittävä alue Nilsiän pitäjästä; osia Keyrityn, Suojärven ja Siikajärven kylistä.[5]

Lähteet

  1. ↑ Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 17.8.2023.
  2. ↑ Kirkkoon kuuluvuus 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 17.8.2023.
  3. ↑ Rautavaaran Seurakunta www.rautavaaranseurakunta.fi. Viitattu 20.12.2020.
  4. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  5. ↑ Historiaa | Rautavaaran Seurakunta www.rautavaaranseurakunta.fi. Arkistoitu 8.1.2018. Viitattu 20.12.2020.