Hyvinkään kirkko
Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Hyvinkään kirkko:n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Hyvinkään kirkko on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Kautta historian Hyvinkään kirkko on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä ja kehityksessä, vaikuttaen kulttuurisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme Hyvinkään kirkko:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastelemme, miten Hyvinkään kirkko on merkinnyt ennen ja jälkeen eri alueilla, sekä sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Liity kanssamme tälle Hyvinkään kirkko:n löytämisen ja oppimisen matkalle.
| Hyvinkään kirkko | |
|---|---|
 Hyvinkään kirkko |
|
| Sijainti | Hyvinkää |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Hyvinkään seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1961 |
| Suunnittelija | Aarno Ruusuvuori |
| Materiaali | betoni, Oregon-mänty |
| Istumapaikkoja | 630 |
 |
|
Hyvinkään kirkko on professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema, vuonna 1961 valmistunut moderni kirkko. Kirkko on Hyvinkään seurakunnan pääkirkko ja yksi Hyvinkään tunnetuimmista nähtävyyksiä. Se sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin pääkadun Hämeenkadun varrella. Kirkko näkyy kauas, ja se on helppo tunnistaa pyramidimaisesta muodostaan. Pyhän Kolminaisuuden kunniaksi suuri osa rakennuksen muodoista on kolmioita.
Kirkkosalin valaistus on toteutettu siten, että päähuomio keskittyy alttarille. Alttaritauluna on ikkuna, josta avautuu näkymä kirkkopuistoon. Alttarilla on matala risti. Salissa on istumapaikat 630 ihmiselle, jonka lisäksi urkuparvelle ja yläsaliin mahtuu yhteensä 250 henkeä.[1] Urut on rakentanut vuonna 1977 Urkurakentamo Hans Heinrich. Ne ovat 35-äänikertaiset.[1]
Hyvinkään kirkon sakraalihopeat on valmistanut akateemikko, hopeaseppä Bertel Gardberg.[2]
Museovirasto on määritellyt Hyvinkään kirkon ja siihen liittyvän seurakuntakeskuksen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[3]
Hyvinkään evankelis-luterilaisen seurakunnan muut kirkot ovat Hyvinkään vanha kirkko ja Kytäjän kirkko.[1]
Galleria
-
Sisäkuva kirkosta -
Kirkko pohjoisesta nähtynä
Lähteet
- ↑ a b c Seurakunnan kirkot Hyvinkään seurakunta. Arkistoitu 24.8.2014. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Bertel Gardbergin elämäntyö esillä Kryptan kesänäyttelyssä elokuussa Helsingin seurakunnat. Viitattu 5.8.2020.
- ↑ Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvinkään kirkko Wikimedia Commonsissa
- Hyvinkään kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Hyvinkään seurakunnan www-sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti