Tässä artikkelissa tutkimme Iida Vemmelpuu:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa tämä aihe herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta kaiken ikäisissä yksilöissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla käsittelemme tärkeimpiä ja merkittävimpiä Iida Vemmelpuu:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman. Samoin tarkastelemme sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista tieteeseen, mukaan lukien sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä valaista Iida Vemmelpuu:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Iida Vemmelpuu | |
---|---|
![]() Iida Vemmelpuu vuonna 1907. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Iida Maria Vemmelpuu |
Syntynyt | 10. helmikuuta 1868 Kangasala |
Kuollut | 3. elokuuta 1924 (56 vuotta) Huittinen |
Ammatti | kansakoulunopettaja |
Poliitikko | |
Puolue | Suomalainen puolue |
|
Iida Maria Vemmelpuu (ent. Wilenius; 10. helmikuuta 1868 Kangasala – 3. elokuuta 1924 Huittinen) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja ensimmäisessä ja toisessa eduskunnassa.[1]
Vemmelpuun vanhemmat olivat kauppias Karl Wilenius ja Amalia Matintytär.[2] Kun äiti avioitui uudelleen Kokemäeltä kotoisin olleen kauppiaan kanssa, perhe muutti Huittisiin. Iida Vemmelpuu kävi Porin tyttölyseota vuoteen 1887 saakka, suoritti opettajatutkinnon Helsingin Suomalaisessa Jatko-opistossa 1890 ja sai erioikeustodistuksen Jyväskylän seminaarista 1903. Vemmelpuu toimi kotiopettajana Sortavalassa 1890–1892, Länsi-Suomen kansanopiston johtajana Huittisissa 1892–1904 ja kansakoulunopettajana Huittisissa 1904–1924. Hän toimi aktiivisesti Huittisten nuorisoseurassa ja toimi Huittisiin suurlakon jälkeen 1905 perustetun naisyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana.[3]
Vemmelpuu oli suomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hän oli myös Huittisten kunnanvaltuuston jäsen.[1] Vemmelpuu putosi eduskunnasta vuoden 1909 eduskuntavaaleissa jäätyään toiselle varasijalle.[3]