Julius Saraste
Nykymaailmassa Julius Saraste on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Julius Saraste on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Julius Saraste on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla sen vaikutuksista talouteen ja vaikutuksestaan ihmissuhteisiin. Kautta historian Julius Saraste on kehittynyt ja sopeutunut poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin, mikä on synnyttänyt monenlaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Julius Saraste:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Julius Bernhard Saraste (sukunimi vuoteen 1906 Sarlin; 22. lokakuuta 1857 Viitasaari – 28. joulukuuta 1914 Kajaani) oli suomalainen senaattori, kihlakunnantuomari ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja.
Sarasteen vanhemmat olivat kanttori Konstantin Ferdinand Sarlin ja Amalia Gustava Kahelin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1878, suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1884 ja sai varatuomarin arvon 1887. Saraste toimi Juvan, Rantasalmen, Pielisjärven ja Kurkijoen tuomiokuntien vt. tuomarina vuosina 1888–1901. Hän oli Viipurin hovioikeuden apujäsenenä 1901–1902 ja Mäntyharjun tuomiokunnan tuomarina 1902–1903. Vuosina 1903–1906 Saraste oli Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena mutta hänet erotettiin tehtävästä poikkeuslain nojalla. Viimeksi Saraste toimi Iisalmen tuomiokunnan tuomarina vuosina 1907–1912 ja 1913–1914. Hän oli myös senaatin oikeusosaston jäsen 1912–1913.
Saraste oli kansanedustajana 1908–1909 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä.
Saraste oli naimisissa vuodesta 1885 Selma Elisabeth Lachtelin kanssa.
Sarasteen sisarpuoli oli laulaja Dagmar Hagelberg-Raekallio ja velipuoli poliitikko Bruno Sarlin.
Lähteet
- Julius Saraste Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
