Kaarle Knuutila

Nykymaailmassa Kaarle Knuutila:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Kaarle Knuutila:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus tuntuu monilla jokapäiväisen elämämme osa-alueilla. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Kaarle Knuutila on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Kaarle Knuutila:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollista kehitystä lähitulevaisuudessa.

Kaarle Oskar (K. O.) Knuutila (7. joulukuuta 1868 Vampula – 29. huhtikuuta 1949 Uskela) oli suomalainen maanviljelijä, liikemies ja kunnallisneuvos, joka oli myös Suomalaisen puolueen kansanedustajana.

Knuutilan vanhemmat olivat talollinen Karl Knuutila ja Mariana Lovisa Karlintytär. Hän kävi kiertokoulun ja toimi sitten maanviljelijänä Vampulassa vuoteen 1898 saakka viljellen omistamaansa Kärväselän Knuutilan taloa. Knuutila omisti Arpalahden kartanon Perniössä 1899–1904, Spurilan kartanon Paimiossa 1905–1916, Ispoisten kartanon Kaarinassa 1919–1923 ja lopuksi Viksbergin kartanon Tammelassa. Hän perusti meijerin ja tiilitehtaan ja oli mukana perustamassa Länsi-Suomen Osake-Pankkia. Knuutila sai kunnallisneuvoksen arvon 1928.

Knuutila oli kansanedustajana 1907–1908 ja 1910–1914 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä. Vuonna 1918 Knuutila lahjoitti miljoona markkaa Turkuun perustettavan suomalaisen yliopiston pohjarahastoon.

Kaarle Knuutila oli naimisissa vuodesta 1886 Aleksandra Matintytär Laatin kanssa. Hän jäi leskeksi 1918.

Lähteet

Suomalaisen puolueen kansanedustajat