Isokirvinen

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Isokirvinen:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen eri puolia ja pohtia sen merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Kautta historian Isokirvinen:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut tapaamme, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja muovannut sitä. Kattavan ja rikastavan analyysin avulla tutkimme Isokirvinen:n useita ulottuvuuksia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Samoin uppoudumme asiantuntijoiden erilaisiin näkökulmiin ja mielipiteisiin aiheesta tavoitteenamme tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Isokirvinen:stä ja sen merkityksestä nykyään. Tämä artikkeli on epäilemättä ainutlaatuinen tilaisuus sukeltaa Isokirvinen:n jännittävään universumiin ja ymmärtää sen todellista merkitystä elämässämme.

Isokirvinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Västäräkit Motacillidae
Suku: Kirviset Anthus
Laji: richardi
Kaksiosainen nimi

Anthus richardi
Vieillot, 1818

Katso myös

  Isokirvinen Wikispeciesissä
  Isokirvinen Commonsissa

Isokirvinen (Anthus richardi) on västäräkkeihin (Motacillidae) kuuluva varpuslintu (Passeriformes). Lajin tieteellinen nimi on ollut myös Anthus novaeseelandiae.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 18 cm, siipien kärkiväli 29–33 cm ja paino 21–40 g, keskimäärin noin 30 g. Isokirvinen on suurikokoisin Euroopassa tavattavista kirvisistä. Sen nokka ja jalat ovat selvästi pidemmät kuin muilla suurikokoisilla kirvisillä, lento syvään aaltoista ja ääni on voimakas karhea surahdus. Sukupuolet ovat samanvärisiä.[2]

Esiintyminen

Isokirvinen esiintyy lähinnä Siperiassa, osassa Keski-Aasiaa ja Kiinaa, ja on muuttolintu, jota tavataan Suomessa vuosittain.[2]

Elinympäristö

Isokirvinen viihtyy ruohostoisilla avomailla, kuten rantaniityillä, laitumilla, tienvarsilla ja rikkaruohokasvustoissa.[2]

Lisääntyminen

Anthus richardi

Pesä on maassa kasvillisuuden suojassa.

Ravinto

Isokirviset syövät pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä vähäisessä määrin siemeniä.[2]

Nimi

Tieteellinen nimi Anthus (lat.) on Pliniuksen käyttämä nimi ruohikkomaan pikkulinnusta, joka ilmeisesti oli keltavästäräkki. Aristoteles käytti sanaa anthos tarkoittamaan pientä kirkasväristä lintua. Kreikkalaisessa mytologiassa Anthus oli Antinouksen ja Hippodamian poika, jonka hänen isänsä hevoset tappoivat, ja joka muuttui linnuksi. Lajinimi richardi viittaa ranskalaiseen keräilijään M. Richardi (n. 1815).[3]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ BirdLife International: Anthus richardi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.
  3. ↑ Jobling, 2010