Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978

Tänään puhumme Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978:stä, aiheesta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978 on ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä, sukupuolisia ja sosiaalisia ihmisiä, ja sen vaikutukset tuntuvat jokapäiväisen elämän eri puolilla. Kun jatkamme Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978:n eri näkökohtien tutkimista, on tärkeää pitää mielessä sen merkitys ja kuinka se voi vaikuttaa elämäämme. Tässä artikkelissa aiomme syventää Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978:n eri puolia, analysoida sen vaikutuksia ja tarjota hyödyllistä tietoa tämän aiheen ymmärtämiseksi paremmin. Liity siis kanssamme tälle löytömatkalle, kun tutkimme lisää Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978:stä ja sen merkityksestä yhteiskunnassamme!

 Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Olisi selkeämpää, jos olisi erikseen alku-, mitali- ja putoamissarjan taulukko
Vuoden 1978 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 8 (24)
Isäntämaa  Tšekkoslovakia
Kaupungit Praha
Ajankohta 26. huhtikuuta –
14. toukokuuta 1978
Mitalistit
– Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
– Hopeaa Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
– Pronssia Kanada
Ottelut 40
Yleisö 248 920 (6 223 ottelua kohti)
← 1977 1979 →

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1978 pelattiin Prahassa.[1] B-sarja pelattiin Belgradissa ja C-sarja Las Palmasissa. A-sarjassa pelattiin edelleen siten, että yksinkertaisen sarjan lisäksi neljä parasta jatkoivat mitalisarjassa muiden jatkaessa kamppailua sarjassa säilymisestä. Alkusarjan sarjapisteet säilyivät mukana loppusarjaan.

Kanada nousi pronssille, ja Ruotsi jäi ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen ilman mitalia. Maailmanmestaruus jäi viimeisen kamppailun varaan. Neuvostoliitto tarvitsi Tšekkoslovakiasta kahden maalin voiton, ja peli päättyikin lopulta Neuvostoliiton 3–1-voittoon.

Fair-play joukkueena palkittiin Suomi.

Suomi turnauksessa

Suomi onnistui voittamaan turnauksessa toista kertaa Kanadan arvokisoissa, hieman yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Suomi oli tappiolla ensimmäisen erän jälkeen maalein 4–1, mutta voitti lopulta lukemin 4–6. Seuraavassa ottelussa Suomi johti peliä Tšekkoslovakiaa vastaan jo lukemin 4–1, mutta hävisi lopulta maalein 4–6. Neuvostoliittoa vastaan Leijonat pääsi myös johtoasemaan maalein 2–0, mikä sai yleisön kannustamaan Suomea äänekkäästi. Suomi kuitenkin hävisi Neuvostoliitolle lukemin 3–6. Ruotsille Suomi hävisi selvästi 1–6 ja vielä selvästi heikommalleen Itä-Saksallekin. Tasaväkisempää Länsi-Saksaakin vastaan Suomi koki tappion. Joukkue kuitenkin ryhdistäyi ja pelasi Yhdysvaltain kanssa 3–3-tasapelin, jossa merkittävään rooliin astui Antero Kivelä. Tämän jälkeen Leijonat ylsi vielä 4–4-tasapeliin Länsi-Saksaa vastaan, mutta hävisi vielä tiukasti Yhdysvalloille maalein 3–4. Osittain ailahtelevan menestyksen syynä voidaan nähdä loukkaantumiset, sillä muun muassa Matti Hagman ja Antero Kivelä kärsivät loukkaantumisista.[2]

Suomi sijoittui lopulta seitsemänneksi säilyttäen vaivoin sarjapaikkansa.

A-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts URS TCH CAN SWE FRG USA FIN DDR Pts As
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 10 9 0 1 61–26 18 3–1 5–1 7–1 7–4 9–5 6–3 10–2 12
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 10 9 0 1 54–21 18 6–4 3–2 6–1 8–2 8–3 6–4 8–0 14
Kanada 10 5 0 5 38–36 10 2–4 0–5 3–2 6–2 7–2 4–6 6–2 8
Ruotsi 10 4 0 6 39–37 8 1–6 2–3 5–7 6–2 5–1 6–1 10–1 8
Saksa Länsi-Saksa 10 3 3 4 35–43 9 8–4 4–4 0–0 5
Yhdysvallat 10 2 2 6 38–58 6 4–7 4–3 5–5 3
Suomen lippu Suomi 10 2 2 6 37–44 6 3–5 3–3 7–2 3
Itä-Saksa 10 1 3 6 20–57 5 1–1 3–7 4–3 3

Loppusarjan ottelut on kursivoitu. Viimeisessä sarakkeessa ovat alkusarjan pisteet. Itä-Saksa putosi B-sarjaan.

Euroopan-mestaruus

Joukkue O V T H Maalit Pts URS TCH SWE FRG DDR FIN
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 7 6 0 1 43–18 12 3–1 7–1 7–4 10–2 6–3
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 7 6 0 1 38–16 12 6–4 6–1 8–2 8–0 6–4
Ruotsi 7 3 0 4 27–26 6 1–6 2–3 6–2 10–1 6–1
Saksa Länsi-Saksa 7 1 3 3 18–29 5 0–0 4–4
Itä-Saksa 7 1 2 4 10–39 4 1–1 2–7
Suomen lippu Suomi 7 1 1 5 25–33 3 3–5 3–4

B-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts POL JPN SUI ROM HUN NOR ITA YUG
Puola Puola 7 6 1 0 51–19 13 2–2 8–1 8–6 7–2 9–4 12–2 5–2
Japani Japani 7 5 1 1 26–17 11 1–6 5–2 2–1 5–1 5–4 6–1
 Sveitsi 7 4 1 2 42–32 9 7–3 12–5 6–6 7–4 3–5
Romania Romania 7 3 1 3 41–29 7 8–0 6–4 5–5 11–0
Unkari 7 3 0 4 21–36 6 4–3 5–2 4–2
Norja 7 2 1 4 29–34 5 4–3 7–1
Italia 7 1 1 5 32–41 3 12–3
 Jugoslavia 7 1 0 6 14–48 2

Puola nousi A-sarjaan. Italia ja Jugoslavia putosivat C-sarjaan.

C-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts NED AUT DEN CHN BUL FRA ESP BEL
Alankomaat Alankomaat 7 6 1 0 74–17 13 8–4 3–3 6–4 8–0 12–3 19–0 18–3
Itävalta 7 5 1 1 65–31 11 7–4 9–4 3–3 9–7 14–4 19–1
Tanska 7 4 1 2 59–25 9 2–3 8–3 7–6 13–2 22–1
Kiina 7 4 0 3 47–30 8 2–4 8–4 14–4 12–1
Bulgarian lippu Bulgaria 7 3 1 3 27–30 7 0–4 7–2 10–3
Ranska Ranska 7 3 0 4 46–39 6 13–3 9–0
Espanja 7 1 0 6 26–84 2 11–4
Belgia 7 0 0 7 13–101 0

Alankomaat, Itävalta, Tanska ja Kiina nousivat B-sarjaan.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ MM-jääkiekon historia mtvuutiset.fi. 11.3.2011. Viitattu 30.10.2022.
  2. ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 114–115. US-Mediat Oy, 1989.