Seuraavassa artikkelissa tutkitaan Jäkäläpää (Lemmenjoki):n kiehtovaa maailmaa, joka on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialla. Jäkäläpää (Lemmenjoki) on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja inspiroinut lukuisia tutkimuksia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkityksellisyyteen korkeakouluissa. Vuosien varrella Jäkäläpää (Lemmenjoki) on kehittynyt ja jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja sillä on keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastellaan Jäkäläpää (Lemmenjoki):n merkitystä ja vaikutusta, mikä tarjoaa ainutlaatuisen ja oivaltavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Tyyppi | |
---|---|
Sijainti | |
Korkeus merenpinnasta |
516,9 m |
Prominenssi |
133,1 m |
Suojelualue |
Koordinaatit |
---|
Jäkäläpää (pohjoissaameksi Jeageloaivi) on Lemmenjoen kansallispuiston alueella Inarissa sijaitseva tunturi, jonka kolmesta huipusta korkein kohoaa 516,9 metrin korkeuteen merenpinnasta. Jäkäläpään eteläisimmän huipun rinteellä sijaitsevalla tasanteella on epävirallinen lentopaikka, jonka entisessä huoltorakennuksessa on toiminut vuodesta 2002 alueen kullankaivajia ja matkailijoita palveleva Karhu-Korhosen kirjasto ja Jäkäläpään kulttuurikeskus.[1] Kirjasto sijaitsee kansallispuistossa kulkevan Kultareitti-vaellusreitin varrella[2] Tunturin rinteellä sijaitsevasta pienestä lammesta saa alkunsa Miessijoki.
480 metrin korkeudessa sijaitseva Jäkäläpään lentopaikka (ICAO: EFJP) rakennettiin 1940–1950-lukujen vaihteessa läheisen Lemmenjoen kullankaivajien huoltamista varten. Se poistettiin Ilmailuhallituksen virallisten valvomattomien lentopaikkojen luettelosta vuonna 2006, mutta kentän käyttö on edelleen sallittu Lemmenjoen kansallispuiston järjestyssääntöjen mukaisesti. Jäkäläpäällä on kaksi sorapintaista kiitotietä, jotka ovat kooltaan 420 × 50 ja 390 × 50 metriä.[3]