Japanin Grand Prix 1999

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Japanin Grand Prix 1999:n aihetta ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Japanin Grand Prix 1999 on ollut ilmaantumisestaan ​​ajan kehittymiseen asti keskustelun ja kiistan kohteena, mutta se on myös ollut inspiraation ja muutoksen lähde. Analysoimme sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin alueisiin sekä sen roolia identiteetin ja yhteisön muodostumisessa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Japanin Grand Prix 1999:n eri näkökulmia ja pyrimme ymmärtämään sen laajuutta ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Samoin tutkimme, onko Japanin Grand Prix 1999:llä positiivinen vai negatiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja miten se voidaan ymmärtää erilaisten teoreettisten ja metodologisten lähestymistapojen kautta. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys Japanin Grand Prix 1999:stä, jotta lukija voi muodostaa tietoisen mielipiteen tästä aiheesta.

Japanin Grand Prix 1999 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin Suzukan radalla Japanissa 31. lokakuuta 1999. Kilpailu oli kauden viimeinen ja sen voitti Mika Häkkinen, joka samalla varmisti itsellensä toisen maailmanmestaruutensa. Ferrari vei valmistajien mestaruuden. Vuoden 1996 maailmanmestari Damon Hill päätti uransa tähän kilpailuun.

Tilanne ennen kilpailua

Japanin Grand Prix'ssa ratkesivat sekä kuljettajien että valmistajien mestaruudet. Kuljettajien puolella mestaruudesta taistelivat Eddie Irvine (pisteitä 70) ja Mika Häkkinen (pisteitä 66). Jos Häkkinen saisi neljä pistettä enemmän kuin Irvine, olisi Häkkinen mestari. Jos Häkkinen voittaisi ja Irvine olisi toinen, olisi heillä yhtä paljon pisteitä, mutta mestaruus menisi Häkkiselle suuremman voittojen määrän takia. Toinen tasatilan mahdollisuus olisi seuraava: Häkkinen sijoittuisi kolmanneksi (4 pistettä) ja Irvine jäisi pisteittä. Voittoja heillä olisi silloin yhtä paljon (molemmilla 4), samoin kuin toisiakin sijoja (molemmilla 2), mutta kolmansia sijoja olisi Häkkisellä 4 ja Irvinella 2. Jos Häkkinen taas jäisi pisteittä tai jos Häkkinen saisi vähemmän kuin neljä pistettä kurottua eroa kiinni, olisi Irvine mestari.

Valmistajien tilanne oli seuraava: Ferrarilla pisteitä 118 ja McLarenilla 114. Tasapisteissä mestaruus menisi McLarenille, koska sillä oli ennen kilpailua enemmän voittoja kuin Ferrarilla. Jos McLaren taas saisi enemmän pisteitä, olisi se mestari. Vastaavasti jos McLaren saisi kilpailusta alle neljä pistettä enemmän kuin Ferrari, olisi Ferrari mestari.

Kilpailu

Kilpailun lähtö oli toisesta ruudusta lähteneen Häkkisen kannalta loistava. Hän ohitti lähes välittömästi paalupaikalta startanneen Michael Schumacherin, ja oli jo kaukana muista tultaessa ensimmäiseen mutkaan. Loistavan lähdön sai myös Prostin Olivier Panis, joka nousi sijalle kolme. Heinz-Harald Frentzen sai myös hyvän lähdön, mutta koska David Coulthardin lähtö epäonnistui, meni myös Frentzenin lähtö pilalle. Kilpailun ensimmäisellä kierroksella saatiin heti yksi keskeyttäjä, kun Alessandro Zanardi joutui jättämään kilpailun kesken sähkövian takia. Jo muutaman kierroksen jälkeen Häkkinen ja Michael Schumacher olivat onnistuneet ajamaan muilta karkuun.

Maaliin tultaessa kärkiautojen järjestyksissä oli tapahtunut pieniä muutoksia: Panis oli joutunut keskeyttämään ajettuaan 19 kierrosta ja Coulthard joutui keskeyttämään hydrauliikkavikaan ajettuaan 39 kierrosta. Häkkinen voitti kilpailun ja mestaruuden, mutta valmistajien mestaruus meni Ferrarille. Häkkinen ajoi kilpailun nopeimman kierroksen ajalla 1,41.319.

Tulokset

[1]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 1 Mika Häkkinen McLaren-Mercedes 53 1'31:18.785 2 10
2 3 Michael Schumacher Ferrari 53 5.015 1 6
3 4 Eddie Irvine Ferrari 53 +1:35.688 5 4
4 8 Heinz-Harald Frentzen Jordan-Mugen-Honda 53 +1:38.635 4 3
5 6 Ralf Schumacher Williams-Supertec 53 +1:39.494 9 2
6 11 Jean Alesi Sauber-Petronas 52 +1 krs. 10 1
7 17 Johnny Herbert Stewart-Ford 52 +1 krs. 8  
8 16 Rubens Barrichello Stewart-Ford 52 +1 krs. 13  
9 22 Jacques Villeneuve BAR-Supertec 52 +1 krs. 11  
10 10 Alexander Wurz Benetton-Playlife 52 +1 krs. 15  
11 12 Pedro Diniz Sauber-Petronas 52 +1 krs. 17  
12 23 Ricardo Zonta BAR-Supertec 52 +1 krs. 18  
13 14 Pedro de la Rosa Arrows 51 +2 krs. 21  
14 9 Giancarlo Fisichella Benetton-Playlife 47 Moottori 14  
Kesk. 15 Toranosuke Takagi Arrows 43 Vaihdelaatikko 19  
Kesk. 20 Luca Badoer Minardi-Ford 43 Moottori 22  
Kesk. 2 David Coulthard McLaren-Mercedes 39 Hydrauliikka 3  
Kesk. 21 Marc Gené Minardi-Ford 31 Vaihdelaatikko 20  
Kesk. 7 Damon Hill Jordan-Mugen-Honda 21 Vetäytyi 12  
Kesk. 18 Olivier Panis Prost-Peugeot 19 Sähköt 6  
Kesk. 19 Jarno Trulli Prost-Peugeot 3 Moottori 7  
Kesk. 5 Alessandro Zanardi Williams-Supertec 0 Sähköt 8  

Lähteet

  1. ↑ 1999 Japanese Grand Prix (Arkistoitu – Internet Archive)
Japani
Formula 1 -luokan Japanin Grand Prix’t
1950-luku 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959
1960-luku 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969
1970-luku 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
2000-luku 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
2010-luku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2020-luku 2020 2021 2022 2023 2024
Radat Fuji Speedway (1976–1977, 2007–2008)
Suzuka Circuit (1987–2006, 2009–2019, 2022–)
Formula 1 -kausi 1999
 Australia  Brasilia  San Marino  Monaco  Espanja  Kanada
 Ranska  Britannia  Itävalta  Saksa  Unkari  Belgia
 Italia  Eurooppa  Malesia  Japani