Jarkko Roth
Nykymaailmassa Jarkko Roth:stä on tullut peruselementti, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Jarkko Roth:n merkitystä ei voida aliarvioida henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla. Jarkko Roth:llä on ratkaiseva rooli tavassa, jolla elämme ja olemme vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa, terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvista vaikutuksistaan talouteen ja ympäristöön. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää täysin kaikki Jarkko Roth:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja rakentaa kestävä ja vauras tulevaisuus. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Jarkko Roth:n eri puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Jarkko Roth (s. 1943) on vehmaalainen kuvanveistäjä, joka käyttää materiaalinaan erityisesti graniittia. Hän on tunnettu myös mitalitaiteilijana.[1]
Roth opiskeli Turun piirustuskoulussa.[2]
Teoksia
- Suojattu kasvu (1985), Läntinen Rantakatu 25, Turku.[3]
- Ohjattu kasvu (1989), Raision tehtaat, Raisio.[4]
- Fjalar Nordellin muistomerkki (1996), St Anthonyn puisto, Salo.[2]
- Tiedon voima (1998), Salon kaupunginkirjaston piha.[2]
- Antti Lizeliuksen muistopatsas (2008), Mynämäen kirkon viereinen puisto.[5] Muistomerkki on pystytetty Lizeliuksen syntymän 300-vuotispäivän muistoksi. Kiiltävän mustan muistomerkin vino asento kuvastaa jatkuvuutta.[6][7]
- Kohtaaminen (2024), Lokalahden kirkon edusta.[8]
Kuvia teoksista
-
Suojattu kasvu, 1983, Turku -
Liekkien herraksi, 1986, Uusikaupunki. -
Ohjattu kasvu, 1989, Raisio. -
Fjalar Nordellin muistomerkki, 1996, Salo. -
Tiedon voima, 1998, Salo. -
Oravanpyörä, 2004, Vehmaa. -
Antti Lizeliuksen muistopatsas, 2008, Mynämäki. -
Juuret, Eero Rantasen muistomerkki, 2018, Uusikaupunki. -
Kohtaaminen, Ilkka Kanervan muistomerkki, 2024, Uusikaupunki.
.JPG)
Lähteet
- ↑ Liisa Koivula: Maaseudun kulttuuri elää verkostoista, Varsinais-Suomen rahasto palkitsi Vehmaan kirjasto- ja kulttuuritoimen johtajan Sirpa Ikala-Suomalaisen kuvataiteen tunnetuksi tekemisestä ja seutukunnan kulttuuriprofiilin terävöittämisestä (Arkistoitu versio palvelussa Archive.org 1.9.2018) Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ a b c Julkiset veistokset, Salon taidemuseo. Viitattu 14.12.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jarkko Roth (1943–), Suojattu kasvu 27.3.2007. Turun museokeskus. Arkistoitu 1.9.2018. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Jarmo Grönros. Ympäristömme Raisio. Sivu 140. Kirjayhtymä; 1996. ISBN 978-951-26-4146-8.
- ↑ Antti Lizelius sai muistomerkin Mynämäkeen 12.10.2008. Sanomalehtien liitto. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ Mynämäki, nähtävyydet Mynämäen kunta. Viitattu 30.8.2016.
- ↑ Lizelius Mynämäen pappina Tuomas Ikolan Sukuseura. Viitattu 30.8.2016.
- ↑ Yrjö Hjelt, Ilkka Kanervan muistomerkki paljastettiin Lokalahdella, Yle.fi, uutiset 14.4.2024, viitattu 15.4.2024