Jauho

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Jauho:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen nykyisiä sovelluksia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Jauho on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta vuosien varrella, ja sen merkitys kasvaa edelleen. Näillä linjoilla uppoudumme sen historiaan, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja pohdimme sen roolia tulevaisuudessa. Olkaamme valmiit lähtemään tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Jauho:stä.

Tämä artikkeli käsittelee aineen olomuotoa. Jauho on myös suomalainen sukunimi.
Vehnäjauhoa

Jauho on yleisnimi hienojakoisille, jauhomaisille aineille ja puhekielessä eritoten viljalajien jyvistä jauhamalla saatava ravinnoksi käytettävä tuote. Sanoja jauho ja jauhe käytetään toisinaan synonyymeinä. Viljaa jauhettaessa saadaan kokojyväjauhoa tai erottelemalla jyvän osat, lestyjauhoa eli jyvän ydinosasta jauhettua hienoa jauhoa.[1]. Jauho on hienoin jyvistä jauhettu jauhatustuote, jonka karkeusaste vaihtelee. Jauhoja voidaan käyttää eläinten rehuksi mukaan lukien leipäjauho[2].

Elintarvikejauhot

Valmistustavan mukaan

  • Gluteenijauho on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien varastoproteiinien, gliadiinin ja gluteniinin, muodostama aine.
  • Grahamjauho on vehnästä valmistettua täysjyvävehnäjauhoa, johon on jauhettu sen alkio sekä ydin- ja kuorikerrokset.[3]
  • Hiivaleipäjauho eli tumma vehnäjauho on jauhettu läheltä vehnän kuoriosaa ja on siksi tummempaa kuin tavallinen vehnäjauho.[4]
  • Jälkijauho valmistetaan jyvän kuoriosia jauhamalla. Se on jyvän ydinosasta saatavaa ydinjauhoa tummempaa, sisältää enemmän kivennäisaineita ja sen leivontaominaisuudet ovat heikommat. Jälkijauhoa valmistetaan tavallisesti vehnästä. Ruis sitä vastoin jauhetaan yleensä kokojyväjauhoksi.[5]
  • Sihtijauhossa on mukana jyvän kuoriosia ja niiden määrä vaihtelee käytetyn seulan eli sihdin reikäkoon mukaan.[6]
  • Talkkunajauho koostuu keitetystä ja paahdetusta, yleensä melko karkeaksi jauhetusta viljasta (kaura, ohra, ruis, vehnä), herneistä ja/tai pavuista[7].
  • Tärkkelysjauho on esimerkiksi ruokien suurustamiseen tarkoitettu jauho. Yleisimpiä suurusteita suomalaisissa keittiöissä ovat peruna-, maissitärkkelys- ja arrow(juuri)jauhot.
  • Täysjyväjauho on kaikki jyvän ainesosat sisältävä jauho.[8]

Jauhetun (heinäkasvien) aineen mukaan

Yleisimpiä kaupoista saatavia valmisjauhoja ovat muun muassa ohra-, ruis- ja vehnäjauhot, kuten durum- ja spelttivehnäjauhot. Harvinaisempia ovat durra-, hirssi-, kaura-, riisi-, tattari-, teff- ja maissijauhot eli polenta.

Käyttötarkoituksen mukaan

Kaupoissa myydään myös erilaisia valmiita jauhoseoksia, kuten lettu-, muffinssi-, pizza-, rieska-, sämpylä- ja vohvelijauhot, joiden nimistä voi päätellä niiden varsinaisen käyttötarkoituksen. Korppujauhoja käytetään muun muassa ruokien leivittämiseen ja kuorruttamiseen sekä paistinvuokien jauhottamiseen – yhdessä rasvan kanssa.

Muista kuin heinäkasveista saatavat

Näitä ovat muun muassa peruna-, maissi-, kaakao-, manteli, herne-, kahvi-, kookos-, maniokki-, ja soijajauhot.

Muita jauhoja

Muita kuin elintarvikkeiksi tarkoitettuja jauhoja ovat esimerkiksi kala-, lasi-, liitu-, luu-, puu-, rehu-, veri- ja viherjauhot. Myös metallien yhteydessä saatetaan puhua jauhoista, kuten rautajauho.

Lähteet

  1. ↑ http://www.kotus.fi/?s=1172 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ MTT – Rehutaulukot portal.mtt.fi. Viitattu 2.8.2018.
  3. ↑ http://www.leipatiedotus.fi/tietoa_leivasta/jauhojen_valmistus/myllytuotteet (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/tuotteet/jauhot/hiivaleipajauho/
  5. ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  6. ↑ Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 526. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
  7. ↑ http://www2.laihianmallas.fi/tuotteet/tuotteemme/rantasen-talkkunajauho (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ http://suomisanakirja.fi/t%C3%A4ysjyv%C3%A4jauho

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jauho.