Jemenin juutalaiset | |
---|---|
יהודי תימן اليهود اليمنيون |
|
Jemeninjuutalainen perhe lukemassa psalmeja |
|
Kielet | heprea; juutalaisjemeniläinen arabia; englanti |
Uskonnot | juutalaisuus |
Jemenin juutalaiset ovat juutalaisia, jotka asuvat tai ovat asuneet Jemenissä, tai ovat Jemenin juutalaisyhteisön jälkeläisiä.
Jemeninjuutalaiset elivät pitkään eristyksissä muista juutalaisryhmistä. Heillä on omalaatuisia perinteitä, jotka erottuvat muiden juutalaisten, myös muiden mizrahien tavoista. Joskus jemeninjuutalaiset luokitellaankin mizrahijuutalaisten sijaan kokonaan omaksi alaryhmäkseen.
1940- ja 1950-luvun vaihteessa suurin osa yhteisöstä muutti Israeliin jouduttuaan muslimien vainoamiksi. Maaliskuussa 2021 Jemenissä asui enää kuusi juutalaista.
Juutalaisten varhaisimmasta asettumisesta nykyisen Jemenin alueelle ei ole tarkkaa tietoa. Heidän perimätiedossaan siitä on legendoja: tradition mukaan Jemenin alueelle saapui juutalaisia jo ennen ajanlaskun alkua kuningas Salomon luona vierailleen Saban kuningattaren mukana tai kuultuaan Jeremian ennustuksen Salomon temppelin tuhosta. Varhaisimpia arkeologisia todisteita, jotka viittaavat juutalaisuuteen Jemenin alueella, on löytynyt Himyarin kuningaskunnan ajalta 110 eaa. Ajanlaskun alussa Babylonian ja Persian juutalaisten kauppiaiden on oletettu muuttaneen Jemeniin. Toisen juutalaissodan seurauksena 130-luvulla jaa. suuri määrä juutalaisia muutti Juudeasta Jemeniin.
Juutalaisista tuli merkittävä väestöryhmä Himyarin kuningaskunnassa, ja 300-luvulla hallitsija Abu Karib sai juutalaisuudesta vaikutteita ja mahdollisesti kääntyikin juutalaisuuteen, mutta kaikki tutkijat eivät ole tästä varmoja. Paikallisten arabien liittymistä juutalaisyhteisöön kuitenkin todennäköisesti tapahtui. 500-luvulla hallitsija Dhu Nuwas kääntyi juutalaisuuteen. Hän vainosi kristittyjä, ja kristinuskoiset etiopialaiset valtasivat Jemenin ja surmasivat hänet, mikä merkitsi loppua juutalaisuudelle alueen eliitin keskuudessa.
Islamin tultua valtauskonnoksi Jemenissä juutalaiset asetettiin toisen luokan kansalaisiksi, dhimmeiksi. He säästyivät kuitenkin vainoilta, kunnes 1100-luvulla heitä alettiin sortamaan, koska he eivät olleet muslimeja. Rasulidien ja myöhemmin osmanien hallitessa Jemeniä juutalaisten asema oli parempi, kunnes osmanit häädettiin Jemenistä 1630-luvulla ja islamiin kääntymättömiä juutalaisia alettiin sortamaan. Jemeninjuutalaisten olosuhteet vaihtelivat ajoittain seuraavien vuosisatojen aikana.
Juutalaiset elivät islamilaisessa Jemenissä muusta väestöstä suhteellisen eristäytyneenä yhteisönä. Heidän kontaktinsa myös muihin juutalaisyhteisöihin olivat pääosin katkenneet joskus Maimonideen kanssa käydyn kirjeenvaihdon jälkeen vuosisadoiksi. Välimatka heidän ja muiden juutalaisten välillä oli kasvanut, kun juutalaiset oltiin karkotettu islamin leviämisen myötä Arabian niemimaan muista osista.
1800-luvulla osa jemeninjuutalaisista alkoi muuttamaan Palestiinaan. Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelman seurauksena muslimimellakoitsijat Jemenissä joukkomurhasivat paikallisia juutalaisia. Israelin valtion perustamisen jälkeen valtaosa, noin 50 000 jemeninjuutalaista muutti Israeliin 1940- ja 1950-luvun vaihteessa "operaatio Taikamatossa". Muuttaminen Israeliin jatkui pienemmissä määrissä vuoteen 1962 asti, jolloin Jemen ajautui sisällissotaan ja juutalaisten poismuutto estettiin.
Vaikka nyky-Jemenissä juutalaisilla oli lain silmissä annettu tasa-arvoinen asema, eikä heidän esimerkiksi tarvinnut enää maksaa jizya-veroa, elivät Jemeniin jääneet juutalaiset ahdingossa. Heihin kohdistui jatkuva väkivallan uhka, ja Jemenin hallitus yritti pitää heidät turvassa siirtämällä heidät Sanaan kaupunkiin. Heidän pienimuotoisia poismuuttojaan järjestettiin, Israelin lisäksi myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vuonna 2015 maan hallitus tiettävästi kehotti jäljellä olevia juutalaisia kääntymään islamiin tai lähtemään, koska juutalaisina heidän turvallisuuttaan ei voisi taata. Osa juutalaisista halusi silti jäädä. Maaliskuussa 2021 Jemenissä asui enää kuusi juutalaista.
Vaikka Jemenin juutalaisten kansanperinne saikin vahvoja paikallisia vaikutteita, erottuivat he osittain kulttuurisesti arabinaapureistaan. Heidän tapansa eroavat paljolti myös muiden juutalaisten, mukaan lukien juutalaisarabiaa puhuneiden ryhmien, kulttuurista. Myös yhteisiin juuriin viittaavia piirteitä kuitenkin on — Jemenin juutalaiset ovat esimerkiksi osanneet heprean kieltä ja puhuneet sen samaa muotoa kuin Irakin juutalaiset.
Perinteiset jemeninjuutalaiset häät saattavat kestää kaksikin viikkoa. Morsiamen perinneasu on näyttävä ja niin painava, että se päällä liikkuminen on vaivalloista. Miehet ja naiset ovat vanhan tavan mukaisissa juhlissa erillisissä tiloissa, mikä on aiheuttanut sen, että tanssit ja laulut sukupuolten välillä eroavat huomattavasti.
Yhteisön miehet opettelivat heprealaisen Raamatun ulkoa, koska heillä oli pulaa fyysisistä teksteistä.
Juutalaiset Jemenissä erikoistuivat käsitöihin. He olivat muun muassa taitavia hopeaseppiä.
Jemeninjuutalaisten merkittäviä kirjailijoita olivat 1400-luvulla maqama-kirjallisuutta edustanut Zechariah al-Dahir ja 1600-luvulla elänyt mystikkorunoilija Shalom Shabazi. Myöhemmin jemeninjuutalaistaustainen laulaja Ofra Haza tulkitsi Shabazin runoutta muun muassa kappaleessaan Im Nin'alu.
Tutkimusten mukaan Jemenin juutalaiset osoittavat isälinjoiltaan geneettistä yhteyttä muihin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan juutalaisryhmiin sekä aškenasi- ja roomanjuutalaisiin, minkä on katsottu viittaavan eri juutalaisryhmien yhteiseen alkuperään Lähi-idässä. Myös yhteys samarialaisten isälinjoihin on merkittävä. Sen sijaan äitilinjoja tarkastellessa yhteys on vähemmän selkeä. Jemeninjuutalaisilla esiintyy muun muassa afrikkalaista haploryhmää L3, joka ei ole tyypillinen muille juutalaisille, vaikkakin vähemmissä määrin kuin Jemenin ei-juutalaisella väestöllä, jolle se on yleinen.
Autosomaalista DNA:ta tutkiessa jemeninjuutalaiset ovat suhteellisen erilaisia muihin juutalaisväestöihin verrattuna ja lähellä beduiineja, saudiarabialaisia ja Jemenin ei-juutalaista väestöä. Kevin Alan Brookin mukaan heidän autosomaalisesta dna:staan pieni osa on lähtöisin juudealaisilta ja valtaosa Arabian niemimaan väestöltä.