Nykyään Johannes Granö on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Monet ihmiset ovat uteliaita oppimaan lisää Johannes Granö:sta joko sen nykypäivän merkityksen tai historiallisen vaikutuksen vuoksi. Valaiseksemme tätä aihetta tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Johannes Granö:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Johannes Granö:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Johannes Granö (25. syyskuuta 1850 Teerijärvi – 9. kesäkuuta 1913 Omsk) oli suomalainen pappi ja Siperian kävijä.
Johannes Granön vanhemmat olivat talollinen Johannes Granö ja Kaisa Liisa Juhontytär. Papiksi Granö valmistui 1877 eli vasta 27-vuotiaana. Vuodesta 1882 hän toimi kappalaisena Kemiössä, jossa sai vahvoja hengellisiä vaikutteita seurakunnan kirkkoherralta Fredrik Gabriel Hedbergiltä. Vuonna 1885 hän lähti perheineen Siperiaan karkotettujen suomalaisten pariin, ensin vuoteen 1891 saakka ja toisen jakson 1902–1913. Hänen pääasiallinen toimipaikkansa oli Omsk, josta oli matkaa eteläisimpiin siirtokuntiin melkein 2 000 virstaa. Granö järjesti paitsi säännöllisiä jumalanpalveluksia, myös vaikutti lasten kouluoloihin sekä köyhäinhoitoon ja raittiusvalistukseen. Gränö julkaisi kokemuksistaan kirjan Kuusi vuotta Siperiassa vuonna 1893. Vuodesta 1894 vuoteen 1901 hän toimi Alatornion kirkkoherrana.
Johannes Granö oli naimisissa vuodesta 1878 Alma Jakobina Fontellin (k. 1934) kanssa. Heidän poikansa oli lapsuudessaan ja nuoruudessaan isänsä mukana pitkiä aikoja Siperiassa viettänyt, sittemmin Altailla maantieteellisiä ja geologisia tutkimusmatkoja tehnyt maantieteilijä ja huomattava maantieteen metodologi J. G. Granö.[1] Toinen poika Paavo Granö toimi pappina ensin isänsä jälkeen Siperiassa ja sitten Suomessa Oulunkylän kirkkoherrana.[2]
Granö oli pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1900.[3]