Johannes Granö

Nykyään Johannes Granö on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Monet ihmiset ovat uteliaita oppimaan lisää Johannes Granö:sta joko sen nykypäivän merkityksen tai historiallisen vaikutuksen vuoksi. Valaiseksemme tätä aihetta tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Johannes Granö:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Johannes Granö:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee 1850 syntynyttä pappia. J. G. Granö käsittelee maantieteilijää.
Johannes Granö

Johannes Granö (25. syyskuuta 1850 Teerijärvi – 9. kesäkuuta 1913 Omsk) oli suomalainen pappi ja Siperian kävijä.

Henkilöhistoria

Johannes Granön vanhemmat olivat talollinen Johannes Granö ja Kaisa Liisa Juhontytär. Papiksi Granö valmistui 1877 eli vasta 27-vuotiaana. Vuodesta 1882 hän toimi kappalaisena Kemiössä, jossa sai vahvoja hengellisiä vaikutteita seurakunnan kirkkoherralta Fredrik Gabriel Hedbergiltä. Vuonna 1885 hän lähti perheineen Siperiaan karkotettujen suomalaisten pariin, ensin vuoteen 1891 saakka ja toisen jakson 1902–1913. Hänen pääasiallinen toimipaikkansa oli Omsk, josta oli matkaa eteläisimpiin siirtokuntiin melkein 2 000 virstaa. Granö järjesti paitsi säännöllisiä jumalanpalveluksia, myös vaikutti lasten kouluoloihin sekä köyhäinhoitoon ja raittiusvalistukseen. Gränö julkaisi kokemuksistaan kirjan Kuusi vuotta Siperiassa vuonna 1893. Vuodesta 1894 vuoteen 1901 hän toimi Alatornion kirkkoherrana.

Johannes Granö oli naimisissa vuodesta 1878 Alma Jakobina Fontellin (k. 1934) kanssa. Heidän poikansa oli lapsuudessaan ja nuoruudessaan isänsä mukana pitkiä aikoja Siperiassa viettänyt, sittemmin Altailla maantieteellisiä ja geologisia tutkimusmatkoja tehnyt maantieteilijä ja huomattava maantieteen metodologi J. G. Granö.[1] Toinen poika Paavo Granö toimi pappina ensin isänsä jälkeen Siperiassa ja sitten Suomessa Oulunkylän kirkkoherrana.[2]

Granö oli pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1900.[3]

Julkaisuja

  • Kuusi vuotta Siperiassa, Helsinki: Weilin & Göös, 1893
  • Huru och för hvem skall evangelium predikas?, 1896
  • Onko koko maailma autuas?: rovastivainajien Fredr. Gabr. Hedberg'in, Joh. Bäck'in ja E. M. Rosengrén'in lausuntoja, 1911

Lähteet

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. S. 238–239.

Viitteet

  1. ↑ Granö, Johannes Gabriel (1882 - 1956) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Paavo Granö - Siperian ja Oulunkylän pappi Oulunkylän kaupunginosan kotisivut. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry. Viitattu 28.2.2011.
  3. ↑ Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 85. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Johannes Granö