Fredrik Hellman
Nykymaailmassa Fredrik Hellman on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Puhummepa sitten Fredrik Hellman:stä yhteiskunnallisena ilmiönä, tieteellisen tutkimuksen aiheena tai julkisuuden henkilönä, hänen läsnäolollaan on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Fredrik Hellman:n tärkeimpiä puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen mahdollisia vaikutuksia jatkuvasti muuttuvaan maailmaamme. Tarkastelemme yksityiskohtaisen analyysin avulla, kuinka Fredrik Hellman:stä on tullut tänään määräävä tekijä ja kuinka sen läsnäolo jättää jälkensä myös tulevaisuudessa.
Johan Fredrik Hellman (7. joulukuuta 1852 Uusikaupunki – 6. helmikuuta 1925 Naantali)[1] oli suomalainen pappi ja viisinkertainen valtiopäivämies.
Johan Fredrik Hellmanin vanhemmat olivat merimies Fredrik Hellman ja Ulrika Albertina Henriksson ja puoliso vuodesta 1878 Johanna Katarina Roos (k. 1931). Hellman tuli ylioppilaaksi 1870 ja suoritti teologian erotutkinnon ja vihittiin papiksi 1874. Hän toimi ensin apulaispappina Kauhajoella, v.t. kirkkoherrana Brändössä ja Ulvilassa, kappalaisena Pöytyällä ja Uudessakaarlepyyssä sekä rautatiesaarnaajana ja sitten kirkkoherrana Kesälahdella 1890–1898, Juuassa 1898–1909 ja Naantalissa vuodesta 1909. Hän oli Ylä-Karjalan rovastikunnan lääninrovasti 1904–1911. Rovastin arvon Hellman sai 1896. Hän oli papiston edustaja valtiopäivillä 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905.[1][2][3]
Lähteet
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 13.10.2020)
- ↑ Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 150. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1920.
- ↑ Hellman, Johan Fredrik. Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. (Viitattu 13.10.2020)
