Jorma Korpela

Tämän päivän artikkelissa puhumme Jorma Korpela:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Jorma Korpela on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja sillä on osoittautunut merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Jorma Korpela:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi tarkastelemme Jorma Korpela:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja monipuolinen näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Jorma Korpela on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Liity kanssamme tälle Jorma Korpela:n löytö- ja tutkimusmatkalle!

Jorma Korpela.

Jorma Rafael Korpela (22. syyskuuta 1910 Toivakka – 16. huhtikuuta 1964 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja modernistinen kirjailija.[1] Korpelaa pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden klassikoista, vaikka hän kirjoitti ainoastaan neljä romaania.[2] Lisäksi hän kirjoitti runoja, joita hän ei kuitenkaan julkaissut,[2] ja näytelmän Herra Eemeli: "tositarkoituksella" vuodelta 1933.[1]

Korpelan isä Simo Korpela oli rovasti ja virsirunoilija.[2]

Koulutus ja ammatillinen ura

Korpela valmistui ylioppilaaksi vuonna 1929, jonka jälkeen hän opiskeli Helsingin ja Tarton yliopistoissa[3] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1934[1]. Opiskeluaikanaan hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa. Varsinaisen työuransa hän teki vuosina 1938–1964[4] Kuopion yhteiskoulun äidinkielenopettajana. Opettajana hän innoitti useita oppilaitaan ryhtymään muun muassa toimittajan ja kirjailijan urille.[3] Korpelan muistomerkki on Kuopion yhteiskoulun eteläpuolen seinässä.

Tuotanto

Teoksen Martinmaa, mieshenkilö ilmestyttyä 1948 Korpela sai Valtion kirjallisuuspalkinnon. Korpelan tunnetuin teos on Tohtori Finckelman: Ihmiskurjan kertomus (1952), josta on tehty muun muassa kaksi näyttämösovitusta[5]. Teos kuvaa kertojapäähenkilön mielen järkkymistä. Se yhdistelee kasvukertomuksen, pikareskiromaanin ja omaelämäkerran lajityyppejä ja sisältää lukuisia viittauksia länsimaisen kirjallisuuden klassikoihin.[6][7]

Näyttämösovituksia

Tohtori Finckelmanista on tehty ainakin kaksi näyttämösovitusta. Kuopion kaupunginteatterissa se nähtiin vuonna 2000 Pauli Kallion dramatisointina. Näytelmän ohjasi Johanna Sorjonen. Kajaanin kaupunginteatteriin se valmistui 2003 Samuli Reunasen dramatisoimana ja ohjaamana.

Teokset

  • Martinmaa, mieshenkilö. WSOY 1948.
  • Tohtori Finckelman: Ihmiskurjan kertomus. WSOY 1952.
  • Tunnustus. WSOY 1960.
  • Kenttävartio. WSOY 1964.

Lähteet

  1. ↑ a b c Jorma Korpela, Keskisuomalainen kirjallisuus,Jyväskylän kaupunginkirjasto, viitattu 22.8.2020
  2. ↑ a b c http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=20 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Tohtori Finckelman, (Arkistoitu – Internet Archive) Kulttuuri.kuopio.fi
  4. ↑ Moderni minuus – Jorma Korpela, (Arkistoitu – Internet Archive) Tuhannet tunteet, Kuopio.fi
  5. ↑ M. G. Soikkeli, Jorma Korpelan kuolio, uta.fi
  6. ↑ Salin, Sari: Hullua Hurskaampi: Ironinen kahdentuminen Jorma Korpelan romaaneissa. (Väitöskirja) WSOY, 2002. ISBN 951-0-27543-3
  7. ↑ Ovaska, Anna: Fictions of Madness. Helsingin yliopisto, 2020. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla