Jussi Pohjakallio

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Jussi Pohjakallio, joka edustaa _var2-laajuusalueen perustavaa laatua olevaa näkökohtaa. Kautta historian Jussi Pohjakallio on ollut näkyvällä paikalla yhteiskunnassa ja sillä on ollut ratkaiseva rooli _var3:ssa. Kattavan analyysin avulla tarkastellaan Jussi Pohjakallio:n kehitystä sekä sen vaikutuksia eri alueilla, kuten _var4, _var5 ja _var6. Aiheen asiantuntijoiden eri näkökulmia tutkitaan. Tarkoituksena on tarjota kattava näkökulma, jonka avulla voimme ymmärtää Jussi Pohjakallio:n tärkeyden ja merkityksen nykyään. Monitieteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on tarjota lukijoille täydellinen ja päivitetty näkemys Jussi Pohjakallio:stä, jonka tarkoituksena on synnyttää rikastuttavaa keskustelua ja edistää tämän tärkeän aiheen ymmärtämistä.

Suomen Kuvalehden valokuvaajia 1960-luvun alkupuolella: Jussi Pohjakallio, Antti Taskinen ja Tuovi Nousiainen.
Jussi Pohjakallio kuvaa suurmielenosoitusta Senaatintorilla Helsingissä 16.3.1956.

Onni Juhani (Jussi) Pohjakallio (11. joulukuuta 1930 Helsinki – 12. maaliskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja ja valokuvalaboratorioyrittäjä,[1][2] professori Onni Pohjakallion poika.[3]

Voimistelunopettajaksi kouluttautunut Jussi Pohjakallio pääsi 1950-luvun puolivälissä Yhtyneisiin Kuvalehtiin lehtikuvaajaksi ja erikoistui urheilukuvaukseen. Lehtikuvauksesta Pohjakallio siirtyi mainosvalokuvauksen pariin, kunnes valokuvausuransa kolmannessa vaiheessa erikoistui värivalokuvien ammattitason kehitys- ja vedostuspalveluihin Sonck & Pohjakallio Ky:ssä ja Värilaboratorio Jussi Pohjakallio Oy:ssä.[1] Pohjakallio myi studionsa vuonna 1986 kuultuaan sairastavansa leukemiaa.[2]

Teoksia

  • Tunnettuja suomalaisia, yhdessä Kauko Kareen kanssa. Karisto 1963.
  • Äidin kulta, yhdessä Matti Santavuoren kanssa. Karisto 1964.
  • Hopealinja, kulttuuri-Suomen vesireitti, yhdessä Eero Saurin kanssa. Karisto 1967.
  • Perhokalastus: perhot ja perhonsidonta, Walter Aunesluoman kanssa. WSOY 1973.
  • Kiviranta, Graafinen laitos. Kiviranta 1971.

Lähteet

  1. ↑ a b Laine, Tapio & Vivolin, Asko: Aikavalotuksia: Valokuvausalan tarinoita aikalaisten kertomina, s. 78. Tapio Laine Mediapalvelut, 2001. ISBN 978-951-98796-0-4
  2. ↑ a b Sartti, Seija: Kuolleita: Valokuvaaja Jussi Pohjakallio – Kuvan tekniikan ja sisällön tinkimätön taituri. (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 17.3.1990. Viitattu 18.5.2018.
  3. ↑ Tapio, Eeva: ”Pohjakallio, Onni (1903–1965)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 748–750. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.

Kirjallisuutta

  • Grönroos, Reija: Ei tullut mäenlaskijaa vaan ylioppilas ja lehtikuvaaja: Jussi Pohjakallio Suomen Kuvalehden ja ulkomaisten kuvalehtien valokuvaajana 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin. Tiedotusopin pro gradu, Tampereen yliopisto.
  • Sartti, Seija: Jussi Pohjakallio: Kova jätkä kamera kädessä. Helsinki: Siltala, 2021. ISBN 978-952-388-033-7