Tässä artikkelissa käsitellään Onni Pohjakallio:n aihetta eri näkökulmista, jotta asiasta saataisiin laaja ja täydellinen näkemys. Analysoidaan Onni Pohjakallio:een liittyviä historiallisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja tieteellisiä näkökohtia, joiden tarkoituksena on tarjota lukijalle yksityiskohtainen ja rikastuttava yleiskatsaus. Erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja tutkitaan pohdiskelun ja keskustelun rohkaisemiseksi. Tarkoituksena on laajentaa tietoa ja edistää Onni Pohjakallio:n syvempää ymmärtämistä. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja rikastuttavan näkemyksen, joka kutsuu pohdiskelemaan ja kriittiseen ajatteluun.
Onni Pohjakallio | |
---|---|
![]() Onni Pohjakallio vuonna 1955. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Onni Aulis Pohjakallio |
Syntynyt | 6. maaliskuuta 1903 Viipuri |
Kuollut | 15. syyskuuta 1965 (62 vuotta) Helsinki |
|
Onni Aulis Pohjakallio (vuoteen 1906 Petrelius; 6. maaliskuuta 1903 Viipuri – 15. syyskuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen kasvipatologi.[1] Hän oli Helsingin yliopiston professori 1945–1965 ja ylimääräinen professori 1945–1948.[2] Hän tutki kasvien poudan-, pakkasen- ja taudinkestävyyttä sekä sitä, miten päivän pituus ja lämpötila vaikuttavat kasvien kehitykseen.[3]
Onni Pohjakallion isä oli lehtori Karl Axel Petrelius, ja hänen veljiään olivat lehtori, kirjailija K. A. Pohjakallio ja näyttelijä Toivo Pohjakallio. Hänen poikansa oli valokuvaaja Jussi Pohjakallio.