Nykymaailmassa Kaihoillakko:stä on tullut monien ihmisten jatkuva kiinnostava aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tiettynä ajankohtana tai sen vaikutuksesta tietyille alueille, Kaihoillakko on kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Sen merkitys on kiistaton, ja sen läsnäolo tuntuu arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Kaihoillakko:n vaikutuksia ja analysoimme sen eri puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.
Kaihoillakko | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Brassicales |
Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
Suku: | Illakot Hesperis |
Laji: | tristis |
Kaksiosainen nimi | |
Hesperis tristis |
|
Katso myös | |
Kaihoillakko (Hesperis tristis) on ristikukkaiskasvien (Brassicaceae) heimoon, illakoiden (Hesperis) sukuun kuuluva kaksivuotinen kasvilaji[1].
Kaihoillakko voi kasvaa noin puoli metriä korkeaksi. Sen varsi on harvaan karvainen ja yläosistaan haarova. Alimmat lehdet ovat ruodillisia ja ylemmät ruodittomia. Lehtien muoto vaihtelee soikeasta kapeanpuikeaan, ja lehtilaidat ovat jokseenkin hammaslaitaisia. Kaihoillakon kukat sijaitsevat runsashaaraisena rykelmänä, ja kukat ovat 1–2 cm leveitä. Kukkien terälehdet ovat likaisenkeltaisia ja niissä on violetteja juovia. Kaihoillakko kukkii kesäkuussa. Kaihoillakon hedelminä olevat lidut ovat enintään 2 cm pitkiä ja ne sijaitsevat 4–9 cm pitkien hedelmäperien päissä.[1]
Kaihoillakko on kotoisin Keski- ja Itä-Euroopasta ja sitä viljellään koristekasvina[1].