Kaljukissankäpälä
Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Kaljukissankäpälä:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea mitä sillä on tarjottavanaan. Kaljukissankäpälä on ollut tutkimus- ja kiinnostuksenkohde useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin on kiistaton. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Kaljukissankäpälä:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään. Uppoudumme sen eri puoliin ja tutkimme tiiviisti sen vaikutusta niinkin vaihtelevilla aloilla kuin teknologia, tiede, taiteet ja arkielämä. Kriittisellä ja oivaltavalla silmällä toivomme saavamme syvemmän ymmärryksen Kaljukissankäpälä:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
| Kaljukissankäpälä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Kissankäpälät Antennaria |
| Lajiryhmä: | Tunturikissankäpäläryhmä Antennaria alpina -ryhmä |
| Laji: | porsildii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antennaria porsildii |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kaljukissankäpälä (Antennaria porsildii) on kissankäpälien sukuun kuuluva monivuotinen arktinen asterikasvi. Se kuuluu samannäköisten, usein apomiktisesti lisääntyvien kissankäpälien lajiryhmään, tunturikissankäpäliin (Antennaria alpina -ryhmä). Kaljukissankäpälän lähilajeja ovat harmaakissankäpälä (Antennaria canescens), isokissankäpälä (Antennaria villifera) ja tunturikissankäpälä (Antennaria alpina).
Ulkonäkö
Kaljukissankäpälä on kaksikotinen ja kasvaa vain 2–10 senttimetriä korkeaksi. Ruusukelehdet ovat vastapuikeita ja varsilehdet suikeita ja 10 millimetriä pitkiä. Mykeröitä on tavallisesti 3–7.[1] Kasvi kukkii heinä–elokuussa.[2] Kaljukissankäpälän voi erottaa lähilajeistaan karvaisuustuntomerkkien mukaan; lajin varsi on niukasti karvainen, paitsi latva ja mykeröjen perät ovat vähän nystykarvaisia.[3]
Levinneisyys
Kaljukissankäpälää tavataan Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa ja Grönlannissa.[2]
Suomessa se on hyvin harvinainen tunturipaljakan kasvi, jota tavataan vain Enontekiöllä. Se kasvaa kunnan luoteisimmassa osassa suurtunturien alueella.[3][4] Suomessa laji on luokiteltu vuodesta 2019 lähtien erittäin uhanalaiseksi.[5] Vuonna 2010 se luokiteltiin vaarantuneeksi ja vuonna 2000 silmälläpidettäväksi.[1]
Lähteet
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
Viitteet
- ↑ a b Kaljukissankäpälä – Antennaria porsildii Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ a b Grönkattfot (Antennaria porsildii) Den virtuella floran. Viitattu 29.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 414–415.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: kaljukissankäpälän (Antennaria porsildii) levinneisyys. Kasviatlas 2020. 2021. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 23.10.2021.
- ↑ Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Kemppainen, Eija & Uddström, Annika & Liukko, Ulla-Maija: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019, s. 187. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4974-0 Teoksen verkkoversio.