Kalkkimaalaus

Nykymaailmassa Kalkkimaalaus:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Kalkkimaalaus on saavuttanut merkittävän merkityksen ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen vaikutukset tuntuvat eri aloilla, niin politiikassa, taloudessa, kulttuurissa tai tekniikassa. Kalkkimaalaus:stä on tullut keskeinen elementti päätöksenteossa ja toiminnan määrittelyssä yksilön ja kollektiivin tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Kalkkimaalaus:n merkitystä ja vaikutusta nykyisessä yhteiskunnassamme sekä keskustelemme aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista ja lähestymistavoista.

Albertus Pictor, Kuolema pelaa shakkia 1400-luvulta, Täbyn kirkossa.

Kalkkimaalaus on rapatulle, kalkkilaastilla peitetylle seinäpinnalle tehty maalaus. Päälajit kalkkimaalauksessa ovat fresco, seccomaalaus ja stucco lustro eli "hohtava stukko", joka kiillotetaan kuumilla raudoilla.[1]

Kalkkimaalauksessa käytetään sammutettua kalkkia, joka ilman hiilidioksidin avulla muuttuu kalsiumkarbonaatiksi, joten maalaus ei liukene veteen kuivuttuaan.[1]

Suomessa useissa vanhoissa kivikirkoissa, muun muassa Sauvossa, Espoossa, Hattulassa, Laitilassa, Lohjalla ja Taivassalossa on vieläkin tai on ollut kalkkimaalauksia.

Lähteet

  1. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 285. (3. painos) Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X