Nykymaailmassa Kanelikirvinen on ongelma, joka kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassa. Kanelikirvinen on pitkään herättänyt kaiken ikäisten ja kulttuuritaustaisten ihmisten kiinnostuksen. Olipa kyseessä vaikuttava teknologinen kehitys, kiistanalainen poliittinen päätös tai innovatiiviset taiteelliset ehdotukset, Kanelikirvinen ei lakkaa yllättämästä ja herättämään keskustelua. Vuosien varrella Kanelikirvinen on ollut toistuva aihe tiedotusvälineissä ja se on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa ja akateemikoissa. Tässä artikkelissa tutkimme Kanelikirvinen:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
Kanelikirvinen | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Västäräkit Motacillidae |
Suku: | Kirviset Anthus |
Laji: | furcatus |
Kaksiosainen nimi | |
Anthus furcatus |
|
![]() |
|
Katso myös | |
Kanelikirvinen (Anthus furcatus) on eteläamerikkalainen varpuslintu. Sen elinympäristö käsittää mantereen keskiosia Perusta Länsi-Boliviaan, Argentiinaan, Uruguayhin ja Brasilian kaakkoiskolkkaan. Siitä tunnetaan kaksi alalajia. Frédéric de Lafresnaye ja Alcide d'Orbigny kuvailivat lajin holotyypin Rio Negrolta Patagoniasta 1837.[2]