Tässä artikkelissa Karjalainen kansallinen piirikunta:tä käsitellään globaalista ja avoimesta näkökulmasta, jotta voidaan tarjota kattava näkemys tästä aiheesta. Sen merkitys, seuraukset ja mahdolliset haasteet tällä hetkellä analysoidaan. Samoin tarkastellaan erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia, jotta voidaan tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukijat ymmärtävät syvällisesti Karjalainen kansallinen piirikunta:n merkityksen eri yhteyksissä. Kattavan analyysin avulla pyrimme osallistumaan tästä aiheesta käytävään keskusteluun ja pohdiskeluun tarkoituksenamme tarjota uusia näkökulmia ja rikastuttaa tietoa Karjalainen kansallinen piirikunta:stä.
Karjalainen kansallinen piirikunta (ven. Карельский национальный округ, Karelski natsionalnyi okrug) oli hallinnollinen alue Neuvostoliiton Kalininin alueella 8.7.1937–25.2.1939.[1]. Piirikunnan pinta-ala oli 5 769 km² ja sen asukasluku noin 170 000, joista noin 95 000 oli karjalaisia.[2]
Piirikunta käsitti tverinkarjalaisten ydinalueen. Siihen kuuluivat Lihoslavlin, Novokarelskin, Rameškin, Maksatihan ja Kozlovon piirit, ja sen keskuksena oli Lihoslavlin kaupunki [2]
On epäselvää, miksi kansallinen piirikunta perustettiin. Todennäköisesti piirikunnan tarkoituksena oli edistää Karjalan autonomisessa sosialistisessa tasavallassa meneillään ollutta suomalaishanketta, johon liittyen suomen kieli korvattiin Neuvostoliiton karjalaisille suunnatulla uudella karjalan kirjakielellä.[3]