Viipurin Karjala

Nykymaailmassa Viipurin Karjala:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnassa yleensä. Tekniikan ja globalisaation myötä Viipurin Karjala on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Viipurin Karjala:tä ja sen vaikutuksia eri näkökohtiin sen vaikutuksesta talouteen sen rooliin populaarikulttuurissa. Syvän ja oivaltavan analyysin avulla selvitämme Viipurin Karjala:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet ja annamme selkeän ja kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.

Viipurin Karjala eli Ruotsin Karjala oli Käkisalmen Karjalan länsipuolella sijainnut osa Karjalaa. Siihen kuuluivat Viipurin lisäksi Äyräpään ja Jääsken kihlakunnat.[1] Paikannimi Länsi-Karjala on tavallisimmin tarkoittanut Viipurin Karjalaa, mutta joskus jopa Suomen Karjalaa.[2]

Viipurin Karjala oli Ruotsille tärkeä alue, ja sinne sijoitettiin jo keskiajan lopulla läntisiä uudisasukkaita. Viipurin kaupungista tuli tärkeä itäisen Suomen hallinnollinen, taloudellinen ja uskonnollinen keskus. Tämä kaikki lisäsi suomen kielen länsimurteiden vaikutusta Viipurin Karjalassa. Viipurin seuduilla ei enää keskiajan ja uuden ajan taitteessa puhuttu karjalan kieltä, vaan siellä oli jo syntynyt suomen kaakkoismurteiden esimuoto. Toisaalla Savon alueen vaikutus laajeni vähitellen kaikkiin suuntiin erityisesti kaskiviljelyn ja väkiluvun lisääntymisen vuoksi. Vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen Laatokan Karjalaan muutti uudisasukkaita Savosta ja Viipurin Karjalasta.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Karjala - kieli, murre ja paikka kaino.kotus.fi. Viitattu 31.12.2023.
  2. ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.6.2024.