Kaskö Tidning

Tässä artikkelissa tarkastellaan Kaskö Tidning:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Se analysoi, kuinka tämä vaikutus on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja suhtautua ympäristöömme. Kaskö Tidning on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla psykologiasta taloustieteeseen, mukaan lukien politiikka ja teknologia. Kautta historian Kaskö Tidning:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltavaa nykyään. Tässä artikkelissa käsitellään Kaskö Tidning:n laajuutta yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen vaikutuksia nykymaailmaamme.

Lehden ensimmäisen numeron etusivu.

Kaskö Tidning oli Kaskisissa ja Närpiössä vuosina 1914–1980 ilmestynyt ruotsinkielinen sanomalehti. Vuosina 1961–1964 sitä julkaistiin kolmena painoksena nimillä Kaskö Tidning, Närpes Tidning ja Övermarks Tidning. Vuonna 1964 lehti muutettiin Närpiöön nimellä Närpes–Övermark–Kaskö Tidning. Vuonna 1968 nimeksi tuli Närpes Tidning.[1]

Ruotsinmieliseksi ja perustuslailliseksi perustettu Kaskö Tidning oli 1920-luvulla jyrkän oikeistolainen, mutta muuttui 1930-luvulla maltillisemmaksi ja vapaamielisemmäksi. Pieni ja ulkoasultaan vanhanaikainen lehti keskittyi vähitellen yhä enemmän paikallisiin asioihin. Vuonna 1980 se yhdistettiin Syd-Österbotteniin.[1]

Kahdesti ja viimeisenä vuotenaan kolmesti viikossa ilmestyneen lehden levikki oli 3 000–5 000 kappaletta.

Päätoimittajina ja vastaavat päätoimittajat

Lähteet

  1. ↑ a b c Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 308–309. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1

Aiheesta muualla