Tässä artikkelissa käsitellään ongelmaa Kastren kunta, joka on äärimmäisen tärkeä tänään. Kastren kunta on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, niin akateemisen, tieteen, yhteiskunnan tai kulttuurin aloilla. Kautta historian Kastren kunta on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia tutkimuksia, jotka ovat laajentaneet tietämystään tästä aiheesta. Tässä mielessä on tärkeää analysoida Kastren kunta:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi selvitetään Kastren kunta:n tällä hetkellä kohtaamia edistysaskelia ja haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja ja vastauksia sen aiheuttamiin ongelmiin.
Kastren kunta (Kastre vald) |
|
---|---|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() Kastren kunta sijaitsee Keski-Virossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Tartumaa |
Haaslavan, Mäksan ja Võnnun yhdistyminen | 24.10.2017 |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi |
kunta (vir. vald) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 492,74[1] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 5 138[1] |
– Väestötiheys | 10 as./km² |
Kastren kunta sijaitsee Keski-Virossa Tartumaan maakunnassa.
Kunta sijaitsee Tarton kaakkoispuolella rajoittuen etelässä Põlvaan, lännessä Kambjaan, pohjoisessa Luunjaan ja Peipsiääreen sekä idässä Räpinaan.[2]
Kastren kunta muodostettiin vuoden 2017 kuntauudistuksessa yhdistämällä Haaslavan, Mäksan ja Võnnun kunnat sekä kaksi Meeksin kunnan kylää (Järvselja ja Rõka). Kunnassa on 5 138 asukasta (1.1.2018).[1]
Kunta muodostuu Roiun ja Võnnun pienkauppaloista (alevik) sekä 49 kylästä (küla)[3]. Kunnan keskuspaikka on Kurepalun kylä[1].