Nykymaailmassa Nõo:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä kulttuuri-, tiede-, teknologia- tai sosiaaliala, Nõo:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutus ei ole vain tuntunut ihmisten jokapäiväisessä elämässä, vaan se on myös osoittanut ennen ja jälkeen organisaatioiden ja yritysten toimintatapoja. Tässä artikkelissa tutkimme Nõo:n vaikutuksia eri yhteyksissä, analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja pohdimme sen merkitystä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.
Nõon kunta Nõo vald |
|
---|---|
![]() Nõon kirkko talvella 2008 |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Tartumaa |
Hallinto | |
– Kunnanjohtaja | Rain Sangernebo[1] |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 169,11[2] km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 4 274[2] |
– Väestötiheys | 25 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Nõo on kunta Tartumaalla, Virossa. Asukkaita kunnassa on runsaat 4 000 ja pinta-alaa 169 km².
Nõon naapurikunnat ovat Elva lännessä, Tarton kunta pohjoisessa, Kambja idässä ja Otepää etelässä Valgamaalla. Kunnan keskuksesta on matkaa Tarttoon 17 kilometriä ja Elvaan 10 kilometriä.[3]
Kunnan hallinnollinen keskus on Nõon pienkauppala[2]. Nõon kunnanjohtaja on Rain Sangernebo.
Nõo koostuu kahdesta pienkauppalasta (Nõo, Tõravere) ja 20 kylästä: Aiamaa, Altmäe, Etsaste, Enno, Illi, Järiste, Keeri, Ketneri, Kolga, Kääni, Laguja, Luke, Meeri, Nõgiaru, Sassi, Tamsa, Unipiha, Uuta, Vissi ja Voika.[4]
Vuonna 2011 Nõon kunnassa oli 3 972 asukasta, joista 3 810 (95,9 %) oli virolaisia, 99 (2,5 %) venäläisiä ja 60 (1,5 %) muita kansallisuuksia.[5]
Tõraveren pienkauppalassa sijaitsee Tarton observatorio, joka on Viron tähtitieteen tutkimuskeskus. Siellä on muun muassa 1,5 metrin peiliteleskooppi.
Nõon suomalaisia ystävyyskuntia ovat Liminka ja Viitasaari.[6]