Keijo Seppänen

Nykymaailmassa Keijo Seppänen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Keijo Seppänen on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka ei jää huomaamatta. Vuosien varrella Keijo Seppänen on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on osoittanut sen merkityksen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Keijo Seppänen:n merkitystä ja sen vaikutuksia eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykymaailmassa.

Keijo Seppänen
Henkilötiedot
Koko nimi Keijo Martin Seppänen
Syntynyt18. joulukuuta 1912
Hiitola
Kuollut5. huhtikuuta 1990
Haninge, Ruotsi
Ammatti näyttelijä, teatteriohjaaja
Aiheesta muualla
IMDb

Keijo Martin Seppänen (18. joulukuuta 1912 Hiitola – 5. huhtikuuta 1990 Haninge, Ruotsi)[1][2] oli suomalainen näyttelijä. Hän teki näyttämöuransa lähinnä kaakkoisen Suomen lavoilla, kuten Viipurin Kaupunginteatterissa, 1930- ja 1940-luvuilla.[3]

Ura

Keijo Seppäsen vanhemmat olivat sähköasentaja Aleksander Seppänen ja Hildur Lindgren. Keijo Seppänen muutti vanhempiensa mukana isänsä synnyinkaupunkiin Kotkaan jo vuonna 1914.[4] Hän opiskeli näyttämötaiteita muun muassa Kuusankosken Työväenopistossa. Seppäsen ensimmäinen näyttelijänkiinnitys oli Kotkan Maakuntateatteriin 1933–1937. Vuosina 1938–1939 ja edelleen 1940–1942 hän työskenteli näyttelijä-järjestäjänä Lahden Teatterissa. Jatkosodan aikana tie jatkui Viipurin Kaupunginteatteriin 1942–1943 ja Kannaksen Teatteriin 1943–1944. Sodan jälkeen Seppänen näytteli Tampereen Ympäristöteatterissa 1946–1947 ja 1950. Vuosina 1948–1950 hän näytteli Kuusankosken Teatterissa.[3]

Seppäsen roolitehtäviä olivat muun muassa Kamelianaisen Armand ja herra Avovirta Mika Waltarin komediassa Huhtikuu tulee, joka oli 1950-luvun taitteessa varsin suosittu näytöskappale kautta Suomen. Seppäsen ohjaustehtäviä olivat muun muassa Seitsemän veljestä, Neljä naista, Syntynyt terve tyttö ja Paljon melua tyhjästä.[3][5]

Suomalainen elokuvateollisuus pyöri täysillä Seppäsen aktiiviuran aikana, mutta Seppänen oli mukana vain yhdessä elokuvassa. Hänellä oli kreditoimaton tehtävä Ville Salmisen melodraamassa Haaviston Leeni vuonna 1948.[6]

Muuta

Seppäsen ensimmäinen aviopuoliso oli näyttelijä ja laulaja Olivia Gebhard (1897–1976). Liitto alkoi 1937 ja päättyi eroon 1946. Pariskunnan Seppänen-Gebhard liitto oli värikäs ja vaiheikas, ja siihen toi oman lisänsä viidentoista vuoden ikäero. Vuonna 1946 Seppänen avioitui pankkivirkailija Eeva Airi Järveläisen kanssa.[3][7] Myöhemmin Seppänen avioitui Ruotsissa asuneen Laura Laila Linnea Astala-Lehénin (1913–1982) kanssa.[8] He erosivat 1979 ja Seppänen muutti asumaan seuraavana vuonna Haningeen, jossa kuoli vuonna 1990.[1] Seppänen on haudattu Österhaningen hautausmaalle Ruotsiin.[9]

Lähteet

  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.

Viitteet

  1. ↑ a b Seppänen, Keijo Martin, Sveriges Dödbok (8/2021) 1830–2020, Sveriges Släktforskarförbund, ISBN 978-91-89310-09-4
  2. ↑ Hiitola: Syntyneiden ja kastettujen luettelot: Sidos 912: Sivu 314: Keijo Martin Seppänen Kansallisarkisto. Viitattu 3.12.2024.
  3. ↑ a b c d Teatterin maailma 1950, s. 228
  4. ↑ Hiitola: Muuttaneiden luettelot: Sidos 1914: Sivu 2: Keijo Martin Seppänen Kansallisarkisto. Viitattu 3.12.2024.
  5. ↑ Ilona-tietokanta : Esitys : Huhtikuu tulee Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 28.12.2018.
  6. ↑ Haaviston Leeni Elonet.
  7. ↑ Asunmaa, Martti: Olivia Gebhard - todellinen Elämän taiteilija Suomalainen Naisliitto ry. Viitattu 28.12.2018.
  8. ↑ Astala-Lehén, Laura Laila Linnéa, Sveriges Dödbok (8/2021) 1830–2020, Sveriges Släktforskarförbund, ISBN 978-91-89310-09-4
  9. ↑ Seppänen, Keijo Martin, Österhaninge Begravningsplats, Österhaninge, Kvarter: -, Gravplats: 4710, Gravplatsnummer: ÖHB- 4710 Svenskagravar. Viitattu 3.12.2024.